CIRCLE WITH A DOT

Harlan Ellison: Greatest hitsNo nyt on kovaa kamaa. Harlan Ellison oli nimenä hämärästi tuttu, mutta en muistanut aiemmin lukeneeni mitään häneltä. Tässä novellikokoelmassa oli kuitenkin muutama niin tutun tuntuinen tarina, että olen niihin varmasti jossain törmännyt. Joitain niistä on julkaistu suomeksi Kuoleman kirjat -antologiassa ja muissa kauhunovellikokoelmissa. Olen myös saattanut nähdä Shatterdayn ja Paladin of the Lost Hourin telkkarista Hämärän rajamailla -sarjassa. Shatterdayssa mies on soittamassa baarista kaverilleen, mutta valitsee epähuomiossa oman numeronsa, ja kotoa puhelimeen vastaa - hän itse. Paladin of the Lost Hourissa nuori mies tutustuu hautausmaalla vanhukseen, jolla on erikoinen taskukello.Kirjan novellit on ryhmitelty neljään osaan: Angry Gods, Lost Souls, The Passage of Time ja The Lighter Side, lisäksi viimeinen pitkä novelli All the Lies That Are My Life on omana osionaan. Näistä kahden ensimmäisen osion novellit olivat ihan mieletöntä tykitystä alusta loppun, olin joka tarinan jälkeen aivan häpnaadilla lyöty. Miten voi ihmisellä olla noin uskomaton mielikuvitus ja taito kirjoittaa! Jotkut novellit luin heti toiseen kertaan, kun olin niin vaikuttunut niistä. Kirjan loppupuolen tarinat olivat minusta vähän heikompia, tosin helmiä oli joukossa sielläkin. Varsinkin How's the Night Life on Cissalda? on aivan hulvaton tarina temponautista, joka toisesta ulottuvuudesta palatessaan tuo mukanaan vastenmielisen olennon, jonka todetaan pitkällisten tutkimusten perusteella olevan "the most perfect fuck in the universe". Olentoja alkaa ilmaantua lisää ja siitähän maailma sekoaa.Vuonna 2024 julkaistussa kokoelmassa on novelleja viideltä vuosikymmeneltä, vanhin vuodelta 1966 ja tuorein 2010. (Ellison kuoli 2018.) Lähes kaikki ovat saaneet yhden tai useamman tieteis- tai kauhukirjallisuuspalkinnon (Hugo, Nebula, Bram Stoker, Edgar Allan Poe, Locus). Vahva suositus kauhun ja outojen tarinoiden ystäville!#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen #harlanellison #greatesthits

Elisabeth Sanxay Holding: Paljas seinäOppian, 2026Suom. Mari LatvalaTekijänsä suosituin teos on kiehtova sodanaikainen kotirintamatrilleri.Kotiäiti yrittää pyörittää arkea, mutta kun hämäräperäinen mies ahdistelee tytärtä ja sattuu kuolemaan perheen venevajassa, äiti saa elintarvikepulan lisäksi ratkaistavakseen ruumiin hävittämisen, kaikenlaisten kiristäjien kanssa säätämisen ja poliisin välttelemisen. Lapsetkaan eivät anna hetken rauhaa.Voin samastua, ainakin siihen oman ajan puutteeseen. Vaikka suomennos on paikoin kömpelö ja kirja huolimatonta työtä, tämä on vetävä 1940-luvun trilleri ja lukemisen arvoinen.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #dekkarit

Hilja-sarja on vajaat kymmenen vuotta sitten alkanut lastenkirjasarja, jota kirjoittaa ulkosuomalainen, Saksassa asuva Heidi Viherjuuri. Luin sarjan pari ensimmäistä osaa tuoreeltaan, mutta sittemmin sarja unohtui. Nyt sen pariin oli mukava taas palata. Kirjan pääosassa on seitsemänvuotias Hilja, jolla on pikkusisko Taimi ja teini-ikäinen isosisko Veini. Perheeseen kuuluvat isä ja äiti, vaari ja Nöpö-kissa ja sekalainen joukko mummoja ja tätejä, jotka ovat sukua tai sitten eivät.Tarinassa ei kovin monimutkaista juonta rakennella, vaan kirjan ydintä on tämän perheen arjen kuvaaminen. Nyt kun Hilja on koululainen, mukaan tulee vähän kouluelämääkin, mutta se on pienemmässä osassa kuin perhe-elämä erilaisine haasteineen. Kirjan isona tapahtumana on äidin Italian-matka, jonka aikana lapsia hoitaa huithapeli-isä. Tämä kovin perinteinen asetelma on kirjan isoin miinus: olen kyllästynyt tarinoihin, joissa äiti on säpäkkä taloudenpitäjä ja isä mokaileva taivaanrannanmaalari. Vaikka kuvio lieneekin valitettavan usein todellinen, ei kai tätä niin väen väkisin tarvitsisi ylläpitää?Kovin iso harmi se ei kuitenkaan ole. Hiljan huumorissa on jotain samaa kuin Timo Parvelan Ellassa ja kavereissa, mutta vähän pienemmällä vitsailu-, kaaos- ja sekoiluannoksella. Hiljan maailmassa on mukavaa lapsenkokoisuutta. Tässäkään kirjassa ei tapahdu mitään ylenpalttista, vaan sellaisia todellisen oloisia asioita. Hilja on vähän rämäpäinen, hankkiutuu helposti vaikeuksiin ja suhtautuu elämään ylipäänsä ilahduttavan reippaasti puuttuen kohtaamiinsa epäkohtiin. Ei siis hullumpi roolimalli lapsille! Ellan ja kaverien tapaan Hiljakaan ei ole henkilökaartinsa tyttövoittoisuudesta huolimatta mitenkään selvästi tyttöjen tai poikien kirjallisuutta, vaan sellaista hyvää yleistä lastenkirjallisuutta.

Tänään Helsingissä!Rikhardinkadun kirjastossa klo 13-16 Lasten Helsinki NoirMinä ja Teemu paikalla puhumassa Kristallikallosta klo 14.30-15!#Kirjamastodon #Kirjafedi #Painajaispuoti https://tapahtumat.hel.fi/fi/events/helsinki:agogutrmbu

Lukaisin helmikuun lopulla Anu Holopaisen kuusiosaisen Syysmaa-sarjan: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja ja Matkalaiset. Kirjat on julkaistu vuosien 2003-2012 välillä. Eka kirjassa sarjaa mainostetaan "varttuneille nuorille". Syysmaa on melkoisen naisvihamielinen kylä, naiset ovat täysin miesten hallittavia. Joukko naisia eri taustoista lyöttäytyy Punatertun kylään yhteen turvaan ja puoliaan pitämään. Kylässä on sallittu myös Villipihlajaksi nimetty naisten palvoma uskonto, joka Syysmaassa on kielletty. Jokainen sarjan kirja on jatkumoa aiemmalle, mutta samalla eri hahmojen seikkailuihin liittyvä oma tarinansa. Tarinassa matkataan useampaan kylään, joista neljännen kirjan Yölaakso oli minusta kiinnostavin. Näkökulmahahmoja on siis useita. Holopaisen maailmassa naiset kärsivät niin henkisesti kuin fyysisestikin ja sateenkaaren värejäkin käytetään. Vaikka Syysmaa on enemmän ihmissuhteisiin ja vallan väärinkäyttöön kuin fantasiaelementteihin keskittyvä sarja, oli tarinankerronta tapahtumarunsasta ja kiinnostavaa, että kuusi kirjaa sujahti tuosta vaan. Oli hyvä hetki lukea kotimaista fantasiaa. #kirjamastodon #kirjafedi #fantasia #lukeminen

@jsmeresmaa J.S.!! Pääsi ne. Ja siellä sitten sattui ja tapahtui keskivaiheen edestäkin

Hannamari Ruohonen: Missä olet, Eppu?WSOY, 2018Tähän kirjaan on ikuistettu yksi lapsiperheiden painajaisista: ollaan matkalla ja lapsen rakas pehmolelu katoaa.Vakava aihe saa arvoisensa käsittelyn. Piirrosjälki on totutun tyylikästä puuvärityötä ja lapsiperheen arki piirtyy sivuille tuttuna ja turvallisena.Turvaa tarvitaankin, jotta lelun hukkaamisesta selvitään. Siitä tosiaan selvitään, vaikka kovaa työtä epätoivoisen lapsen lohduttaminen vaatiikin.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #kuvakirjat

Reetta Niemelä ja Eri Shimatsuka: Kurjen kartta : Seikkailu Aaltojen metsässäEtana Editions, 2025Pupu ja Karhu löytävät Kurjen pudottaman kartan ja lähtevät seikkailemaan metsän halki palauttaakseen kartan.Metsä on täynnä Aino, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelemia asioita. Ollaan siis muotoilun ja arkkitehtuurin äärellä.Tekijöiden aikaisempi aistiherkkyyttä käsitellyt kirja puhutteli enemmän; ajatus siitä, että lapsi olisi erityisen kiinnostunut Aaltojen arkkitehtuurista tuntuu vähän oudolta, samoin se, että tämä olisi asia, joka olisi tärkeä erikseen opettaa lapselle.Jos tämä olisi englanniksi, tästä saisi epäilemättä hienon matkamuistokirjan. Kirja on kyllä itsessään soma.#kirjat #kirjamasto #kirjamastodon #lastenkirjat #kuvakirjat

@delphyne MacLeanit jatkuu onko vielä paljon lukematta?

Oletko lukenut Kalevalan? #kirjamastodon

Laadukkaista lasten tietokirjoistaan tunnetun Usbornen Lots of Things to Know about -sarja on kertonut lukijoille paljon asioita monista aiheista. Nyt vuorossa ovat ötökät, eli hyönteiset, hämähäkit, siirat ja tuhatjalkaiset. Luvassa on 64 sivua täynnä kiinnostavia faktoja kaikenlaisista pikkuöttiäisistä.Kirjassa ei ole mitään yhtenäistä punaista lankaa, vaan jokainen aukeama on oma irrallinen faktansa. Kirjaa voi siis selailla huoletta sieltä täältä ja omaksua faktoja omaan tahtiinsa. Mukavan sekalainen valikoima aiheita ei tarjoa kokeneille ötökkätuntijoille välttämättä paljoakaan uutta, mutta heille, joille pienikokoisen luonnon ihmeet ovat vielä tuntemattomia, Et ikinä arvaa tätä kaikkea ötököistä tarjoaa monia ilahduttavia ihmetyksen hetkiä.Tämän osan kuvituksesta vastaa Hannah Abbo. Värikäs piirroskuvitus on viehättävää. Aikaisempaa Et ikinä arvaa tätä kaikkea avaruudesta -osaa arvioidessani jokin tökki kuvituksessa ja sarjalle tunnusomaisissa sinisissä pallerohahmoissa. No, ei töki enää. Ehkä olen tottunut tai Abbon tyyli sopii minulle paremmin kuin avaruuskirjan kuvittajan Alyssa Gonzalezin, mutta joka tapauksessa Et ikinä arvaa tätä kaikkea ötököistä on oikein kaunista katseltavaa. Lempeät piirroshahmot auttanevat myös ötökkäkammoisia, varsinkin valokuvakuvitukseen verrattuna.Suomeksi Et ikinä arvaa -kirjasarjaa julkaisee Lasten Keskus. Suomennos on Tuuli-Maaria Raudan, eikä siitä ole valituksen sanaa. Faktat ovat ojennuksessa myös suomeksi ja teksti on helppolukuista ja selkeää.

My month in books.#LukuApp #Reading #BookMastodon #Bookstodon #KirjaMastodon #KirjaMasto

Tämä kirja esittää jo nimessään oivallisen kysymyksen, johon harva osaa vastata kattavasti. Nykyäänhän tekoälystä puhuttaessa tarkoitetaan pääasiassa suuria kielimalleja (LLM), mutta tekoäly on kovin paljon muutakin. Siihen liittyy myös paljon isoja moraalisia ja eettisiä kysymyksiä. Näitä asioita käsittelevällä helppotajuiselle kirjalle onkin paljon tarvetta.Mitä on tekoäly on laaja lasten tietokirja, joka yli sadan sivun mitassaan ehtii tarkastella tekoälyä monipuolisesti ja monelta kantilta. Kirja aloittaa peruskysymyksistä ja paneutuu sitten tekoälyn toimintaan: miten tietokone opetetaan älykkääksi? Toisessa luvussa esitellään tekoälyn monia käyttötarkoituksia hoivatyöstä sotimiseen ja kerrotaan tekoälytyökalujen mahdollisuuksista ja rajoituksista.Kolmas luku tutkailee, miten tekoäly muuttaa maailmaa: miten työ muuttuu, entä tapamme oppia maailmasta? Voiko tekoäly ratkaista maailman isot ongelmat? Neljäs luku kääntää katseensa kohti tulevaisuutta ja pohdiskelee, miten ihmisenkaltaisia koneista oikein voi tulla.Mitä on tekoäly on runsaasti kuvitettu, mutta sen sivuille mahtuu myös runsaasti tietoa. Tässä kirjassa riittää sulateltavaa. Kirja ei myöskään välttele isoja asioita ja pohdiskelee elämän ja kuoleman kysymyksiä niin hoitotyön, sotimisen kuin vaikkapa liikenteen osalta. Kenen on syy, jos itseohjautuva auto törmää ihmiseen kuolettavasti – tai väistää ihmistä ja törmää niin, että auton matkustajat kuolevat. Nämä ovat isoja kysymyksiä lastenkirjan käsiteltäväksi!Tätä kirjaa kannattaakin ehdottomasti lukea yhdessä lapsen kanssa ja pohdiskella tekoälyn käyttämiseen liittyviä vaikeita kysymyksiä yhdessä. Vaikka kirja onkin lastenkirjaksi luokiteltu, suosittelen sitä myös aikuisille: en ole kovin monta kirjaa nähnyt, joissa tekoälyyn liittyviä kysymyksiä olisi käsitelty näin monipuolisesti ja kattavasti, mutta samalla tiiviisti ja helppotajuisesti. Soisin, että kaikilla kansalaisilla olisi vähintään tämän kirjan tuoma ymmärrys tekoälyasioista, sen verran mullistavasta teknologiasta on kyse.Brittiläinen Usborne on tehnyt paljon hyviä tietokirjoja, eikä tämä ole poikkeus. Kirjan ovat kirjoittaneet Rachel Firth ja Rose Hall ja sen skarpista kuvituksesta vastaavat Hylton ja Chantelle Warburton. Tekoälyasiantuntijana on toiminut Oxfordin yliopiston palkittu tekoälytutkija Michael Woolridge. Kirjan on suomentanut Mika Siimes, ja suomennos on valtaosin selkeää ja ymmärrettävää tekstiä.

Maankutsuja on yhä paketeissa matkalla Suomeen, mutta silti sitä jo luetaan! "Lähdin lukemaan Maankutsujaa vailla suurempia odotuksia, mutta huomasin pian olevani koukussa. Tämähän on, totta tosiaan, oivallinen kirja. Morre on hyvä maailmanrakentaja, Manalassan maailma on monipuolinen ja täynnä kiinnostavaa taikuutta. "https://app.thestorygraph.com/book_reviews/343459b6-75a6-4872-b725-afbbf5d226e6#kirjamastodon #romantasia

@magdalenahai Joo. Kyllähän mä haluan, että mun proosa on tunnistettavaa mun proosaksi. Tietyt teemat (mulla vaikkapa metsät) toistuu tosi paljon ja saakin toistua. Mutta mitä tarkempiin ja yksityiskohtaisimpiin kuvioihin mennään, sitä enemmän sitä tosiaan joutuu miettimään, että toistanko nyt vain itseäni.

Kirjan naisista lukulistalle ainakin Iris Murdoch ja Luce Irigaray.

"Inside every old person is a young person wondering what the hell happened?" -Sir Terry Pratchett: Moving Pictures #ageing #Quote #kirjamastodon #lukeminen

Yleensä kirjojen lukeminen sujuu multa ongelmitta. Mutta nyt osui sellainen kirja, jonka lukeminen tuntuu suorittamiselta. Aihe kiinostaa, mutta siinä vilisee niin paljon sanoja, jotka eivät kuulu omaan arkeen tai en muutenkaan näe missään netissä.Kahden vaiheilla, jatkaako kirjan lukemista vai ei. Jos lukutahti on 1% per päivä. #lukeminen #kirjaMastodon

James Maclaine: Et ikinä arvaa tätä kaikkea eläimistäLasten Keskus, 2022Kuv. Carolina BúzioSuom. Tuuli-Maaria RautaEt ikinä arvaa -sarjan ensimmäisessä osassa esitellään runsain mitoin jännittäviä faktoja eläimistä.Eri puolilta maailmaa kootut eläinfaktat hämmästyttävät ja ihastuttavat. Tietoa on paljon, mutta se on esitetty selkeästi ja helposti. Kustantajan ikäsuositus on vain 4+. Tätä onkin helppo ihmetellä eläimistä kiinnostuneen lapsen kanssa tai lykätä lukemaan oppineelle itse luettavaksi.Sarjan tyylille uskollinen kuvitus on värikästä ja hauskaa.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #tietokirjat

Kirjoitin Markku Paasosen Rikospaikka / Ilmestyskirjasta arvion Kulttuuritoimitukselle.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/tapahtuminen-on-pelkka-harhautus-arvosteltavana-markku-paasosen-rikospaikka-ilmestyskirja/"Markku Paasosen tuorein teos Rikospaikka / Ilmestyskirja (Teos, 2026) on kahdesta erillisestä proosarunoelmasta muodostuva kokonaisuus. Siinä on sivuja laihanpuoleisesti, mutta takakansi lupaa tekstien versovan tuuheasti moneen suuntaan. Tämä lupaus epäilemättä pidetään, sillä ensilukemalta näistä teoksista ei vielä kovin paljon irtoa, tai sitten irtoaa liiankin kanssa."#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto