CIRCLE WITH A DOT

Olli Sinivaara: Valoon, vihreäänTeos, 2025Lisää puurunoutta Puut-kokoelmalla Tanssivan karhun voittaneelta Sinivaaralta.Nimimerkki Puurojohanneksen Goodreadsissa antama yhden tähden arvio tälle runokirjalle on vähän häijy, mutta osuva. Arvioija moittii kokoelmaa pinnallisuudesta ja antaa esimerkkinä ChatGPT:ltä kirjan kuvauksen perusteella pyydetyn kokoelmaan sopivan runon.Eihän se hirveän kaukana Sinivaaran tyylistä tosiaan ole.En ole itse arviossani noin tyly; minusta tässä on kuitenkin jotain todella kauniita kuvia. Lisäksi arvelen, että tällaiselle aika konservatiivisen kauniille luontorunoudelle on kyllä lukijoita.Mutta kertooko tämä lopulta mitään uutta? Ei välttämättä.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #runot

Suvi Auvinen: Maailman viimeinen eläinGummerus‚ 2025Kirja karhukaisista kertoo paljon muustakin. Tarinallinen tietokirja kertoo kirjoittajastaan, matkoista karhukaistutkimuksissa, puolison masennuksesta ja ilmastokriisistä.Punaisena lankana ovat karhukaiset, pienenpienet sammalessa elävät olennot, jotka ovat tunnettuja lähes loputtomasta sitkeydestään. Jäävätkö karhukaiset jäljelle, jos ihmiskunta tuhoaa omat elinolonsa?Mistään ihan helposta kirjasta ei ole kyse, ainakin minulle tämä käsitteli sen verran kipeitä aiheita, että huomasin tarvitsevani välillä taukoa kirjasta. Rumien totuuksien äärellä siis ollaan.Innostus karhukaisista on kuitenkin ilahduttavaa ja auttaa jaksamaan.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #tietokirjat

Joulu on tulossa ja Hiljan kotona avataan ensimmäisiä kalenteriluukkuja. Alkaa jännittävä joulunodotus! Isosisko Veini kehtaa ehdottaa, että joulu on pelkkää limsafirman mainostusta. Hilja päättää todistaa, että joulussa on ihan oikeasti taikaa ja että tonttuja on oikeasti olemassa.Luvassa on siis salamyhkäistä vakoilutoimintaa, ansojen virittämistä tontuille, pikkusiskon joulumielen vahvistamista ja tietysti kaikenlaista lapsiperheen arkeen kuuluvaa puuhastelua. On mäenlaskua kotona sisällä, vaarin lahjatalkoita, piparien leipomista, koulun omalaatuinen joulukuvaelma ja niin edelleen.Vähän jää surettamaan perheen äidin osa: äiti tuntuisi kaipaavan vähän muutoksia joulujärjestelyihin, mutta muu perhe jyrää äidin toiveet ja kaikki tehdään taas ihan niin kuin ennenkin. Hiljan isä ei todellakaan kuulu suosikkihenkilöihini näissä kirjoissa. Monipuolinen mummo- ja tätikaarti jaksaa aina huvittaa.Enimmäkseen Hilja ja operaatio joulun taika on kuitenkin lämminhenkinen, värikäs ja vauhdikas jouluseikkailu. Heidi Viherjuuren tarina saa mukavasti lisäpotkua Nadja Sarellin kuvituksista. Hilja-sarjaa kelpaa suositella leppoisten lastenromaanien ystäville.

Satakunnan Kansassa on Jari Olavi Hiltusen kritiikki Maaperästä!https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/art-2000011852332.html#kirjamastodon #kirjamasto #Maaperä

Ted Forsström ja kuvittaja Åsa Lucander voittivat vuoden 2026 Runeberg Junior -palkinnon kuvakirjallaan Stivens fat är utan mat, joka on Johannes Ekholmin suomennoksena saanut nimekseen Sapuskaa Sulolle!. Kirja kertoo Sulo-kissasta, joka on hirmuinen ahmatti ja aivan hädissään, kun ruokakulho on tyhjänä. Siihen on saatava täytettä ja pian!Sulon ruokahalu on kyltymätön. Se syö ja syö ja syö. Kun yksi perheenjäsen täyttää lautasen, Sulo hotkii sen hetkessä tyhjäksi, ja on jo kerjäämässä ruokaa seuraavalta perheenjäseneltä. Ensimmäisenä kuppia saa olla täyttämässä maalaamassa ollut lapsi, sitten etäkokousta olohuoneessa pitävä äiti, sitten vauvan kanssa torkkuva isä.Forsströmin teksti rullaa kepeästi Ekholmin suomennoksena. Sulon mielipiteet on riimitelty, muuten teksti hakee välillä riimintuntua, mutta soljuu enimmäkseen suorana proosana. Kokonaisuudessa paino asettuu kuitenkin hieman enemmän kuvan puolelle.Animaattorinakin työskentelevän Lucanderin kuvituksessa on ihanaa eloa ja liikettä. Varsinkin Sulo on piirretty upeasti ja vaikuttaa kertakaikkisen elävältä olennolta. Kuviin on myös jemmattu kaikenlaista pientä hoksattavaa. Äidin etäkokous on hauska ajankuvaa tuova yksityiskohta. Sapuskaa Sulolle! voitti vuoden 2026 Runeberg Junior -palkinnon, ja se onkin oivallinen tunnustus: lopullisen voittajan nimittäin valitsee porvoolaisista koululaisista koostuva lapsiraati. Ehdokkaat valinnut esiraati kehui teosta samastuttavaksi, hurmaavaksi ja oivaltavaksi. Näihin kehuihin on helppo yhtyä. Leikkisä kirja ilahduttaa varmasti kissanystäviä.

1980-luvun puolivälissä parikymppinen Kristian muutti Lontooseen valokuvausopintojensa perässä. Aika pian hän katkoi kaikki yhteydet kotiväkeensä Norjassa ja kehittyi kuin taikaiskusta yhä taitavammaksi kuvaajaksi. Toisaalla tapaamme Kristianin uudelleen maailmankuuluna taidevalokuvaajana neljännesvuosisataa myöhemmin. Menneisyyden haamut palaavat hänen luokseen yhden puolihuolimattoman haastattelulausunnon vuoksi ja lopulta kaikki romahtaa. Onko alamäki Kristianin omaa syytä vai ohjaako tapahtumia jokin muu voima?Karl Ove Knausgårdin Yökoulu on itsenäinen fiktioteos taiteilijaksi tulemisesta ja taiteen luomisesta. Knausgård kuvaa ensin naiivia ja temperamentikasta nuorta miestä, josta kasvaa sangen ärsyttävä tyyppi vanhetessaan. Mitään kovin kaunista kuvaa päähenkilöstään Knausgård ei missään vaiheessa anna – hänen ajatuksensa ovat ilkeitä, hän näkee ympärillään rumuutta, pienuutta ja turhuutta.Yökoulun yksi tutkimuskohde on Faust-myytti, jossa sielunsa paholaiselle myynyt oppinut saa loisteliaat kyvyt elämänsä ajaksi, ja joutuu sitten lopulta maksamaan teoistaan. Erityisesti Shakespearen aikalaisen Christopher Marlowen Tohtori Faustus -näytelmä on keskeisenä osana teoksessa. Ei Knausgård tätä ideaa ihan kasvoihin hiero, mutta Kristianin omituinen suhde Hans-nimiseen hollantilaiseen ja tämän lähipiiriin hämärtää rajoja magian ja realismin välillä.Karl Ove Knausgård osaa yhdistää pitkät arkisia askareita kuvaavat jaksot yllättäviin räjähdysmäisiin toimintahetkiin ja juonenkäänteisiin. Välillä tuntuu, että mitään ei ole meneillään, mutta jokin paha tuntuu väijyvän aivan nurkan takana koko ajan. Jo aivan alussa pohjustettu tarinan synkkä pohjavire alkaa viime sivuille tultaessa käydä suorastaan ahdistavaksi, suunnattoman surulliseksi. Kertomus vetää hyvin, ja vaikka muutamiin kohtiin olisi ehkä jäänyt vähän tiivistämisenkin varaa, kirja kantaa kyllä loppuun astikin. Kannattaa lukea.

Ihmiskehossa on paljon kaikkea hämmästyttävää, joten tällaiselle sekalaista knoppitietoa tarjoilevalla tietokirjalle on tilausta. Et ikinä arvaa -sarjan kirjojen tapaan tarjolla on taas 64 sivua yllättäviä faktoja ihmiskehoon liittyen.Kokenut lastenkirjojen tekijä Sarah Hull on koonnut kirjaan kaikenlaista mielenkiintoista. Joukossa on aivan perusasioita, kuten miksi ihmisillä on napa, pohdiskelua kehon vahvimmista lihaksista, puhetta pieruista, sormenjälkien esittelemistä ja niin edelleen. Aukeama siitä, miten monin eri tavoin ihmiset voivat tarvita apua ja miten toisten rajoitukset ja esteet ovat näkyvämpiä kuin toisten oli hyvä. Yleisesti ottaen kirja liikkuu aika perusasioissa, mutta eiköhän tästä biologiantuntinsa unohtanut aikuinenkin jotain uutta opi. Lapsille nämä tavallisetkin asiat ovat tietysti uutta ja ihmeellistä.Sarjan kuvittajat vaihtelevat, mutta tyyli pystyy samansuuntaisena. Susanna Rumizin kuvituksessa seikkailee sarjalle tunnusomaisia sinisiä pallerohahmoja, mutta myös realistisesti piirrettyjä ihmisiä. Tyyli on värikästä ja helposti lähestyttävää. Tietoa havainnollistetaan näppärästi ja hauskasti. Et ikinä arvaa -sarja onkin oikein mainio pienempien alakoululaisten tietokirjasarja, jossa tietoa tulee helposti omaksuttavassa muodossa.

Emma Jansson: Eläinten talviLasten Keskus, 2024Suom. Selma ÖhmanLuontopolulla-sarjan kirja esittelee eläinten selviytymistä talvesta. Upean yksityiskohtainen piirroskuvitus on jälleen erittäin kaunista.Kirjaa on sovitettu Suomen oloihin, mukana on esimerkiksi saimaannorppia, joita ruotsinkielisessä alkuteoksessa tuskin esitellään.Nämä suloiset eläinkuvitukset ilahduttavat aina ja kirjan tietosisällössäkin on lapsille paljon mielenkiintoista opittavaa.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #kuvakirjat #tietokirjat

Mila Teräs ja Sanna Pelliccioni: Lentävä mummini Karisto, 2020Hauska kuvakirja siitä, miten erilaisia ja hienoja mummot voivat olla.Tekstin osalta tämä on kepeästi lennokasta ja mielikuvituksellista, mutta erityisesti tämän kirjan nostaa tutustumisen arvoiseksi Pelliccionin kollaasitekniikalla tekemä kuvitus, joka on omintakeista ja monipuolista.Hyvin tehty kollaasikuvitus ilahduttaa aina, niin tässäkin.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #kuvakirjat

Ted Forsström ja Åsa Lucander: Hissun kissun, Hilja! Etana Editions, 2023Suom. Johannes EkholmIsä on nukuttamassa lasta, mutta Hilja-koira kuulee aina jotain ääntä, joka saa koiran ajatukset lentämään ja lopputuloksena on tarve haukkua kuviteltu uhka pois. Isä aina nousee näyttämään koiralle, ettei mitään uhkaa ole, mutta kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen.Koiramainen juttu on sekä hauskasti liioitteleva että toisaalta realistinen lapsiperhearjen kuvaus. Kuvitus on ensiluokkaista ja Hilja-koira ilmeikäs tapaus.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #kuvakirjat

Alex Frith, Alice James ja Jerome Martin: 100 asiaa avaruudestaLasten Keskus, 2017Suom. Reija JousjärviAvaruusfaktaa lapsille yli sadan sivun verran. Tämä on erinomainen valinta avaruudesta kiinnostuneille lapsille, tämän parissa pysyy tiedonjanoinenkin lapsi tyytyväisenä hyvän tovin.Suomennos olisi voinut olla vähän skarpimpi, mutta kokonaisuutena tämä on kyllä hyvän lasten tietokirjasarjan kelpo edustaja.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #tietokirjat

Luin helmikuun aikana paljon kirjoja. Koko lista löytyy Kulttuuritoimituksen lukupäiväkirjastani.https://kulttuuritoimitus.fi/layout2021/lukupaivakirja-2026-osa-2-tietoa-lapsille/"Kevään uutuuskirjojen saapuminen kirjastoon on alkanut aivan toden teolla, joten luettavaa on riittänyt. Siinä kohtaa, kun kirjaston varaushyllyyn saapuu kerralla 11 kirjaa ja seuraavana päivänä neljä lisää, saa olla kiitollinen siitä, että valtaosa varauksistani on kuvakirjoja ja muita lastenkirjoja. Niiden parissa olenkin helmikuussa viettänyt paljon aikaa, muun muassa lukemalla aikaisemmin lukematta olleita 100 asiaa ja Et ikinä arvaa -sarjojen tietokirjoja. On mielenkiintoista tutkailla, miten lapsille maailmaa opetetaan."#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto

Elisabeth Sanxay Holding: Paljas seinäOppian, 2026Suom. Mari LatvalaTekijänsä suosituin teos on kiehtova sodanaikainen kotirintamatrilleri.Kotiäiti yrittää pyörittää arkea, mutta kun hämäräperäinen mies ahdistelee tytärtä ja sattuu kuolemaan perheen venevajassa, äiti saa elintarvikepulan lisäksi ratkaistavakseen ruumiin hävittämisen, kaikenlaisten kiristäjien kanssa säätämisen ja poliisin välttelemisen. Lapsetkaan eivät anna hetken rauhaa.Voin samastua, ainakin siihen oman ajan puutteeseen. Vaikka suomennos on paikoin kömpelö ja kirja huolimatonta työtä, tämä on vetävä 1940-luvun trilleri ja lukemisen arvoinen.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #dekkarit

Hilja-sarja on vajaat kymmenen vuotta sitten alkanut lastenkirjasarja, jota kirjoittaa ulkosuomalainen, Saksassa asuva Heidi Viherjuuri. Luin sarjan pari ensimmäistä osaa tuoreeltaan, mutta sittemmin sarja unohtui. Nyt sen pariin oli mukava taas palata. Kirjan pääosassa on seitsemänvuotias Hilja, jolla on pikkusisko Taimi ja teini-ikäinen isosisko Veini. Perheeseen kuuluvat isä ja äiti, vaari ja Nöpö-kissa ja sekalainen joukko mummoja ja tätejä, jotka ovat sukua tai sitten eivät.Tarinassa ei kovin monimutkaista juonta rakennella, vaan kirjan ydintä on tämän perheen arjen kuvaaminen. Nyt kun Hilja on koululainen, mukaan tulee vähän kouluelämääkin, mutta se on pienemmässä osassa kuin perhe-elämä erilaisine haasteineen. Kirjan isona tapahtumana on äidin Italian-matka, jonka aikana lapsia hoitaa huithapeli-isä. Tämä kovin perinteinen asetelma on kirjan isoin miinus: olen kyllästynyt tarinoihin, joissa äiti on säpäkkä taloudenpitäjä ja isä mokaileva taivaanrannanmaalari. Vaikka kuvio lieneekin valitettavan usein todellinen, ei kai tätä niin väen väkisin tarvitsisi ylläpitää?Kovin iso harmi se ei kuitenkaan ole. Hiljan huumorissa on jotain samaa kuin Timo Parvelan Ellassa ja kavereissa, mutta vähän pienemmällä vitsailu-, kaaos- ja sekoiluannoksella. Hiljan maailmassa on mukavaa lapsenkokoisuutta. Tässäkään kirjassa ei tapahdu mitään ylenpalttista, vaan sellaisia todellisen oloisia asioita. Hilja on vähän rämäpäinen, hankkiutuu helposti vaikeuksiin ja suhtautuu elämään ylipäänsä ilahduttavan reippaasti puuttuen kohtaamiinsa epäkohtiin. Ei siis hullumpi roolimalli lapsille! Ellan ja kaverien tapaan Hiljakaan ei ole henkilökaartinsa tyttövoittoisuudesta huolimatta mitenkään selvästi tyttöjen tai poikien kirjallisuutta, vaan sellaista hyvää yleistä lastenkirjallisuutta.

Hannamari Ruohonen: Missä olet, Eppu?WSOY, 2018Tähän kirjaan on ikuistettu yksi lapsiperheiden painajaisista: ollaan matkalla ja lapsen rakas pehmolelu katoaa.Vakava aihe saa arvoisensa käsittelyn. Piirrosjälki on totutun tyylikästä puuvärityötä ja lapsiperheen arki piirtyy sivuille tuttuna ja turvallisena.Turvaa tarvitaankin, jotta lelun hukkaamisesta selvitään. Siitä tosiaan selvitään, vaikka kovaa työtä epätoivoisen lapsen lohduttaminen vaatiikin.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #kuvakirjat

Reetta Niemelä ja Eri Shimatsuka: Kurjen kartta : Seikkailu Aaltojen metsässäEtana Editions, 2025Pupu ja Karhu löytävät Kurjen pudottaman kartan ja lähtevät seikkailemaan metsän halki palauttaakseen kartan.Metsä on täynnä Aino, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelemia asioita. Ollaan siis muotoilun ja arkkitehtuurin äärellä.Tekijöiden aikaisempi aistiherkkyyttä käsitellyt kirja puhutteli enemmän; ajatus siitä, että lapsi olisi erityisen kiinnostunut Aaltojen arkkitehtuurista tuntuu vähän oudolta, samoin se, että tämä olisi asia, joka olisi tärkeä erikseen opettaa lapselle.Jos tämä olisi englanniksi, tästä saisi epäilemättä hienon matkamuistokirjan. Kirja on kyllä itsessään soma.#kirjat #kirjamasto #kirjamastodon #lastenkirjat #kuvakirjat

Laadukkaista lasten tietokirjoistaan tunnetun Usbornen Lots of Things to Know about -sarja on kertonut lukijoille paljon asioita monista aiheista. Nyt vuorossa ovat ötökät, eli hyönteiset, hämähäkit, siirat ja tuhatjalkaiset. Luvassa on 64 sivua täynnä kiinnostavia faktoja kaikenlaisista pikkuöttiäisistä.Kirjassa ei ole mitään yhtenäistä punaista lankaa, vaan jokainen aukeama on oma irrallinen faktansa. Kirjaa voi siis selailla huoletta sieltä täältä ja omaksua faktoja omaan tahtiinsa. Mukavan sekalainen valikoima aiheita ei tarjoa kokeneille ötökkätuntijoille välttämättä paljoakaan uutta, mutta heille, joille pienikokoisen luonnon ihmeet ovat vielä tuntemattomia, Et ikinä arvaa tätä kaikkea ötököistä tarjoaa monia ilahduttavia ihmetyksen hetkiä.Tämän osan kuvituksesta vastaa Hannah Abbo. Värikäs piirroskuvitus on viehättävää. Aikaisempaa Et ikinä arvaa tätä kaikkea avaruudesta -osaa arvioidessani jokin tökki kuvituksessa ja sarjalle tunnusomaisissa sinisissä pallerohahmoissa. No, ei töki enää. Ehkä olen tottunut tai Abbon tyyli sopii minulle paremmin kuin avaruuskirjan kuvittajan Alyssa Gonzalezin, mutta joka tapauksessa Et ikinä arvaa tätä kaikkea ötököistä on oikein kaunista katseltavaa. Lempeät piirroshahmot auttanevat myös ötökkäkammoisia, varsinkin valokuvakuvitukseen verrattuna.Suomeksi Et ikinä arvaa -kirjasarjaa julkaisee Lasten Keskus. Suomennos on Tuuli-Maaria Raudan, eikä siitä ole valituksen sanaa. Faktat ovat ojennuksessa myös suomeksi ja teksti on helppolukuista ja selkeää.

Tämä kirja esittää jo nimessään oivallisen kysymyksen, johon harva osaa vastata kattavasti. Nykyäänhän tekoälystä puhuttaessa tarkoitetaan pääasiassa suuria kielimalleja (LLM), mutta tekoäly on kovin paljon muutakin. Siihen liittyy myös paljon isoja moraalisia ja eettisiä kysymyksiä. Näitä asioita käsittelevällä helppotajuiselle kirjalle onkin paljon tarvetta.Mitä on tekoäly on laaja lasten tietokirja, joka yli sadan sivun mitassaan ehtii tarkastella tekoälyä monipuolisesti ja monelta kantilta. Kirja aloittaa peruskysymyksistä ja paneutuu sitten tekoälyn toimintaan: miten tietokone opetetaan älykkääksi? Toisessa luvussa esitellään tekoälyn monia käyttötarkoituksia hoivatyöstä sotimiseen ja kerrotaan tekoälytyökalujen mahdollisuuksista ja rajoituksista.Kolmas luku tutkailee, miten tekoäly muuttaa maailmaa: miten työ muuttuu, entä tapamme oppia maailmasta? Voiko tekoäly ratkaista maailman isot ongelmat? Neljäs luku kääntää katseensa kohti tulevaisuutta ja pohdiskelee, miten ihmisenkaltaisia koneista oikein voi tulla.Mitä on tekoäly on runsaasti kuvitettu, mutta sen sivuille mahtuu myös runsaasti tietoa. Tässä kirjassa riittää sulateltavaa. Kirja ei myöskään välttele isoja asioita ja pohdiskelee elämän ja kuoleman kysymyksiä niin hoitotyön, sotimisen kuin vaikkapa liikenteen osalta. Kenen on syy, jos itseohjautuva auto törmää ihmiseen kuolettavasti – tai väistää ihmistä ja törmää niin, että auton matkustajat kuolevat. Nämä ovat isoja kysymyksiä lastenkirjan käsiteltäväksi!Tätä kirjaa kannattaakin ehdottomasti lukea yhdessä lapsen kanssa ja pohdiskella tekoälyn käyttämiseen liittyviä vaikeita kysymyksiä yhdessä. Vaikka kirja onkin lastenkirjaksi luokiteltu, suosittelen sitä myös aikuisille: en ole kovin monta kirjaa nähnyt, joissa tekoälyyn liittyviä kysymyksiä olisi käsitelty näin monipuolisesti ja kattavasti, mutta samalla tiiviisti ja helppotajuisesti. Soisin, että kaikilla kansalaisilla olisi vähintään tämän kirjan tuoma ymmärrys tekoälyasioista, sen verran mullistavasta teknologiasta on kyse.Brittiläinen Usborne on tehnyt paljon hyviä tietokirjoja, eikä tämä ole poikkeus. Kirjan ovat kirjoittaneet Rachel Firth ja Rose Hall ja sen skarpista kuvituksesta vastaavat Hylton ja Chantelle Warburton. Tekoälyasiantuntijana on toiminut Oxfordin yliopiston palkittu tekoälytutkija Michael Woolridge. Kirjan on suomentanut Mika Siimes, ja suomennos on valtaosin selkeää ja ymmärrettävää tekstiä.

James Maclaine: Et ikinä arvaa tätä kaikkea eläimistäLasten Keskus, 2022Kuv. Carolina BúzioSuom. Tuuli-Maaria RautaEt ikinä arvaa -sarjan ensimmäisessä osassa esitellään runsain mitoin jännittäviä faktoja eläimistä.Eri puolilta maailmaa kootut eläinfaktat hämmästyttävät ja ihastuttavat. Tietoa on paljon, mutta se on esitetty selkeästi ja helposti. Kustantajan ikäsuositus on vain 4+. Tätä onkin helppo ihmetellä eläimistä kiinnostuneen lapsen kanssa tai lykätä lukemaan oppineelle itse luettavaksi.Sarjan tyylille uskollinen kuvitus on värikästä ja hauskaa.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #tietokirjat

Kirjoitin Markku Paasosen Rikospaikka / Ilmestyskirjasta arvion Kulttuuritoimitukselle.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/tapahtuminen-on-pelkka-harhautus-arvosteltavana-markku-paasosen-rikospaikka-ilmestyskirja/"Markku Paasosen tuorein teos Rikospaikka / Ilmestyskirja (Teos, 2026) on kahdesta erillisestä proosarunoelmasta muodostuva kokonaisuus. Siinä on sivuja laihanpuoleisesti, mutta takakansi lupaa tekstien versovan tuuheasti moneen suuntaan. Tämä lupaus epäilemättä pidetään, sillä ensilukemalta näistä teoksista ei vielä kovin paljon irtoa, tai sitten irtoaa liiankin kanssa."#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto