Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista?
-
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
-
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
@saaste Mä saan niitä enimmäkseen julkisilla paikoilla, usein ruokakaupassa. Mulla auttaa niissä tilanteissa lähinnä se, että pääsen sieltä pois. Kerran olen joutunut pyytämään silloista kumppaniani tulemaan avuksi, ja mua auttoi hali ja se, että hän oli siinä. Silloinkin tunne katosi kokonaan vasta kaupasta poistuttua.
Ei ole valitettavasti tän parempia keinoja mulla.
-
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
@saaste Minulla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, ja kyllä, kärsin myös ajoittaisista paniikkikohtauksista. Niitä nykyään enää tulevia vain todella satunnaisesti tai stressaavissa tilanteissa. Öisin, silloin kun haluaisi nukkua, väsyttää, mutta aivot käyvät ylikierroksilla.
Meditointi- ja hengitysappit ovat auttaneet, mutta usein unohtuvat. Olen kokenut että eipä näiden ehkäisemiseen taida olla muuta ihmelääkettä kuin pyhästä kolminaisuudesta huolehtiminen: uni, ravinto, liikunta.
-
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
@saaste Käsien heiluttelu sivulta toiselle tai ylös alas vuorotellen. Ne on semmosia Thai Chi tyyppisiä liikkeitä, mutta tehdään nopealla tempolla. Hengitys siirtyy syvemmäksi.
-
@saaste Mä saan niitä enimmäkseen julkisilla paikoilla, usein ruokakaupassa. Mulla auttaa niissä tilanteissa lähinnä se, että pääsen sieltä pois. Kerran olen joutunut pyytämään silloista kumppaniani tulemaan avuksi, ja mua auttoi hali ja se, että hän oli siinä. Silloinkin tunne katosi kokonaan vasta kaupasta poistuttua.
Ei ole valitettavasti tän parempia keinoja mulla.
@snailkane Tässä tapauksessa isoin paniikkikohtauksen laukaisija on nimeenomaan tunne siitä, että en pääse pakoon. En pysty pakenemaan niitä ääniä mihinkään, koska edes oma koti anna niiltä suojaa. En voi mennä ulos tai metsään, koska ne äänet ovat myös siellä.
Järjellä tiedän, että vaikka melusaaste onkin haitallista, minä en siihen siinä hetkessä kuole. Hermosto vaikuttaa olevan kuitenkin asiasta ihan eri mieltä. Vaikka ajatuksissa tiedän olevani turvassa, keho reagoi niin kuin olisin hukkumassa. Ja sitten kun keho reagoi niin nopeasti siinä käy niin, että mieli menee perässä.
Koska en pysty vaikuttamaan juuri tässä hetkessä näihin ulkopuolisiin tekijöhin, minun pitäisi löytää keinoja vaikuttaa hermostoon ja saada se rauhoittumaan.
En totta puhuen tiedä voiko aiheutunutta tuhoa enää korjata, mutta haluaisin ainakin yrittää. Eilinen paniikkikohtaus oli ihan kauhea.
-
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
@saaste Kyllä etenkin nuorena. Viimeksi noin vuosi sitten kun päädyin pitkäkestoisesti ahdistavaan (vaikkakaan ei sinällään vaaralliseen) tilanteeseen ulkomailla. Järjellä siihen ei tosiaan pysty vaikuttamaan. Uni ei tule, sydän hakkaa toistasataa kellon ympäri, verenpaine tapissa. Uupuuhan siinä. Nykyään taitaa olla näitä vagushermoon kohdistuvia harjoituksia, tiettyjä puhallusniksejä ym - ? Mulla on auttanut ihmeenomaisesti ihan tavallinen beetasalpaaja. Propral muistaakseni.
-
@saaste Minulla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, ja kyllä, kärsin myös ajoittaisista paniikkikohtauksista. Niitä nykyään enää tulevia vain todella satunnaisesti tai stressaavissa tilanteissa. Öisin, silloin kun haluaisi nukkua, väsyttää, mutta aivot käyvät ylikierroksilla.
Meditointi- ja hengitysappit ovat auttaneet, mutta usein unohtuvat. Olen kokenut että eipä näiden ehkäisemiseen taida olla muuta ihmelääkettä kuin pyhästä kolminaisuudesta huolehtiminen: uni, ravinto, liikunta.
@rolle Se noissa hetkissä usein pelottaa, että sekä uni että liikunta hajoavat. En pysty nukkumaan sen melun takia ja jos menen harrastamaan liikuntaa ulos, olen entistä enemmän sen armoilla. Jokainen metsäkaistale, joka tässä alueella on, kärsii siitä samasta melusta jota saan noilla hetkillä kuunnella kotona. Kun hermosto reagoi ääniin, mieli lähtee nopeasti siihen ajatukseen mukaan, että en pääse pakoon. Ja sitten se on menoa.
-
@saaste Kyllä etenkin nuorena. Viimeksi noin vuosi sitten kun päädyin pitkäkestoisesti ahdistavaan (vaikkakaan ei sinällään vaaralliseen) tilanteeseen ulkomailla. Järjellä siihen ei tosiaan pysty vaikuttamaan. Uni ei tule, sydän hakkaa toistasataa kellon ympäri, verenpaine tapissa. Uupuuhan siinä. Nykyään taitaa olla näitä vagushermoon kohdistuvia harjoituksia, tiettyjä puhallusniksejä ym - ? Mulla on auttanut ihmeenomaisesti ihan tavallinen beetasalpaaja. Propral muistaakseni.
@karhutar Kiitos vinkistä! Beetasalpaajat eivät olekaan käynyt itselläni mielessä.
-
@snailkane Tässä tapauksessa isoin paniikkikohtauksen laukaisija on nimeenomaan tunne siitä, että en pääse pakoon. En pysty pakenemaan niitä ääniä mihinkään, koska edes oma koti anna niiltä suojaa. En voi mennä ulos tai metsään, koska ne äänet ovat myös siellä.
Järjellä tiedän, että vaikka melusaaste onkin haitallista, minä en siihen siinä hetkessä kuole. Hermosto vaikuttaa olevan kuitenkin asiasta ihan eri mieltä. Vaikka ajatuksissa tiedän olevani turvassa, keho reagoi niin kuin olisin hukkumassa. Ja sitten kun keho reagoi niin nopeasti siinä käy niin, että mieli menee perässä.
Koska en pysty vaikuttamaan juuri tässä hetkessä näihin ulkopuolisiin tekijöhin, minun pitäisi löytää keinoja vaikuttaa hermostoon ja saada se rauhoittumaan.
En totta puhuen tiedä voiko aiheutunutta tuhoa enää korjata, mutta haluaisin ainakin yrittää. Eilinen paniikkikohtaus oli ihan kauhea.
@saaste @snailkane onko se paniikkikohtaus vai sellainen ylikuormitus melttari? mulla niillä ei oo hirveesti eroa. mut jos äänet on triggeröivä tekijä (mulla myös) niin kannattaa kokeilla korvatulppia ja/tai vastamelukuulokkeita. melua ei pääse pakoon mut voi siltä suojautua tarvittaessa. mulla on Loops korvatulppia ja bosen vastamelukuulokkeet mitä käytän aina tarvittaessa, eli aina kun poistun kotoa (liikenteen meteli on ihan jäätävää) ja välillä myös kotona ollessa.
-
@saaste Mä saan niitä enimmäkseen julkisilla paikoilla, usein ruokakaupassa. Mulla auttaa niissä tilanteissa lähinnä se, että pääsen sieltä pois. Kerran olen joutunut pyytämään silloista kumppaniani tulemaan avuksi, ja mua auttoi hali ja se, että hän oli siinä. Silloinkin tunne katosi kokonaan vasta kaupasta poistuttua.
Ei ole valitettavasti tän parempia keinoja mulla.
@snailkane @saaste En tiedä onko noi omat jutut paniikkikohtauksia vai mitä, mut en kyl tykkää yhtään niistä. Tilanteesta pois pääseminen tai vähintään etäisyyden ottaminen yleensä auttaa. Tai sit on vaan kestettävä. Tonnin setelit naamalla jos ei muuten.
-
@karhutar Kiitos vinkistä! Beetasalpaajat eivät olekaan käynyt itselläni mielessä.
@saaste toki jos asuinpaikkasi on tuollainen, onko mahdollisuutta muuttaa?
-
@saaste toki jos asuinpaikkasi on tuollainen, onko mahdollisuutta muuttaa?
@karhutar Taloudellisesti on, mutta siinä menee sitten kaikki lähimmät ihmissuhteet samalla. Parisuhde mukaan lukien.
Etsin tähän hetkeen ensiksi ratkaisua, jossa lapsi ei mene pesuveden mukana.
-
@saaste @snailkane onko se paniikkikohtaus vai sellainen ylikuormitus melttari? mulla niillä ei oo hirveesti eroa. mut jos äänet on triggeröivä tekijä (mulla myös) niin kannattaa kokeilla korvatulppia ja/tai vastamelukuulokkeita. melua ei pääse pakoon mut voi siltä suojautua tarvittaessa. mulla on Loops korvatulppia ja bosen vastamelukuulokkeet mitä käytän aina tarvittaessa, eli aina kun poistun kotoa (liikenteen meteli on ihan jäätävää) ja välillä myös kotona ollessa.
@whangdoodler @snailkane En väitä ymmärtäväni noiden kahden eroa, mutta noin perstuntumalta sanoisin, että paniikkikohtaus.
Korvatulpat ja kuulon suojaus eivät ole itselläni kovin toimiva ratkaisu. Syitä on kaksi. Ensimmäinen on se, etten pysty nukkumaan korvatulpat korvissa. Kuulen oman sykkeeni tuplat päässä ja se on vähintään yhtä ahdistava kun ulkopuolinen melu. Lisäksi tulpat ahdistavat korvissa. Vastameluilla en voi nukkua kyljellään.
Kenties suurempi syy on se, että korvatulppien käyttäminen tuntuu siltä niin kuin hyväksyisin sen, että kävelen itse syyttömänä vankilaan ja sen eritysselliin. Äänet triggeröivät kehossa sen fight or flight -reaktion, mutta jos yritän paeta sitä kuulokkeilla, se luo tunteen siitä, että oma koti on vankila enkä pääse sieltä pois. Se tuntuu kuin olisi vesikidutuksen uhri.
Kuulokkeet voivat auttaa hereillä ollessa _ärsyttäviin_ ääniin, mutta ei noihin tilanteisiin kun koko keho menee ihan sekaisin.
-
@karhutar Taloudellisesti on, mutta siinä menee sitten kaikki lähimmät ihmissuhteet samalla. Parisuhde mukaan lukien.
Etsin tähän hetkeen ensiksi ratkaisua, jossa lapsi ei mene pesuveden mukana.
@saaste jopas on bummer. Toivottavasti ratkaisu löytyy. Kuka tahansa tk-lääkäri pystyy kyllä jonkun miedon beetasalpaajan kirjoittamaan. Monihan näitä ongelmia on lääkinnyt viinalla tai rauhoittavilla, huonoin tuloksin.
-
@whangdoodler @snailkane En väitä ymmärtäväni noiden kahden eroa, mutta noin perstuntumalta sanoisin, että paniikkikohtaus.
Korvatulpat ja kuulon suojaus eivät ole itselläni kovin toimiva ratkaisu. Syitä on kaksi. Ensimmäinen on se, etten pysty nukkumaan korvatulpat korvissa. Kuulen oman sykkeeni tuplat päässä ja se on vähintään yhtä ahdistava kun ulkopuolinen melu. Lisäksi tulpat ahdistavat korvissa. Vastameluilla en voi nukkua kyljellään.
Kenties suurempi syy on se, että korvatulppien käyttäminen tuntuu siltä niin kuin hyväksyisin sen, että kävelen itse syyttömänä vankilaan ja sen eritysselliin. Äänet triggeröivät kehossa sen fight or flight -reaktion, mutta jos yritän paeta sitä kuulokkeilla, se luo tunteen siitä, että oma koti on vankila enkä pääse sieltä pois. Se tuntuu kuin olisi vesikidutuksen uhri.
Kuulokkeet voivat auttaa hereillä ollessa _ärsyttäviin_ ääniin, mutta ei noihin tilanteisiin kun koko keho menee ihan sekaisin.
@saaste @snailkane ah aivan, hankala tilanne. toivottavasti löytyy jotain apua!
-
@saaste jopas on bummer. Toivottavasti ratkaisu löytyy. Kuka tahansa tk-lääkäri pystyy kyllä jonkun miedon beetasalpaajan kirjoittamaan. Monihan näitä ongelmia on lääkinnyt viinalla tai rauhoittavilla, huonoin tuloksin.
@karhutar Ikävä kyllä tiedän, että viina toimii tähän, mutta sillä on sitten muita haittavaikutuksia. Vantaalla asuessa saatoin lähes päivittäin juoda lonkeron tai pari, koska tiesin, että se leikkaa terävimmän kärjen pois tästä. Turruttaa hermoston.
Mutta se on kaikkea muuta kuin kestävää ja terveellistä, joten sitä en halua tehdä.
-
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
@saaste toi on kyllä haastavaa, kun kyse on omasta kodista ja muistaakseni sulle ei ole lopullinen ratkaisu käyttää kuulosuojaimia, koska hermosto ei saa silloinkaan täysin levätä.
Mulla on tollasissa tilanteissa, missä tiedostan etten ole kuolemassa, ollut keinona yksin lähinnä kaivaa jostakin syvä luottamus siihen, etten ole tähänkään mennessä näihin kokemuksiin kuollut kaikkien vuosien aikana. Se on tavallaan inhaa kestämistä, mutta se ainakin vähentää mielen kiihdyttävää vaikutusta ja katkaisee pahimman terän. Parhaiten mulla toimii toisen tasapainossa (tai tasapainoisemmassa) tilassa olevan ihmisen hermosto omaani vasten.
Sitten oon välillä myös kokeillut ns. perhoshalausta itselleni. Eli laitat kädet eteesi kämmenet kehoon päin ja laitat ne ristiin siten, että peukalot kietoutuvat toisiinsa ja niistä tulee perhosen tai linnun näköinen. Sitten asetat kädet rintakehää vasten ja taputtelet hyvin rauhallisesti. Se tuntuu samalta, kuin toisen ihmisen tyynnytys. -
Onkohan minun seuraajissa ihmisiä, jotka kärsivät joskus paniikkikohtauksista? Kiinnostaisi kuulla vinkkejä tempuista, joilla onnistutte rauhoittamaan itsenne ja hermostonne.
Itse sain eilen illalla kohtauksen kun yritin mennä nukkumaan. Mikään määrä ajatusakrobatiaa ei tuntunut toimivan kun keho reagoi lentomeluun. Se on kuin hyökyaalto joka pyyhkäisee yli ja siinä ei paljon ajattelu ja ajattelemattomuus auta.
Tiedän, että hengitysharjoitukset pystyvät rauhoittamaan hermostoa, mutta en ole tehnyt niitä säännöllisesti enkä ole myöskään niissä erityisen hyvä, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.
@saaste paniikkikohtauksen voimakkuudesta riippuen (itsellä auttaa usein vain lääkkeet): haarahypyt, piikkimatto, ASMR, turvamusiikki, portaat, meditointi, kylmä/kuuma suihku, käsivarsien puristelu, istuessa jalat tulevasti maahan ja toinen käsi rinnalle ja toinen vatsan päälle (vähän niinku halaisi itseään) ja keskittyy hengittämään käsiään vasten, vaatteet päällä suihkuun, heitä lasi kylmää vettä päällesi, tee jotain outoa: rapukävelyä tasapainotellen jotain tavaraa vatsan päällä tai yritä lakata kynnet silmät kiinni (pakko keskittyä muuhun), laske kaikki sun astiat ja nimeä ne.
-
@saaste jopas on bummer. Toivottavasti ratkaisu löytyy. Kuka tahansa tk-lääkäri pystyy kyllä jonkun miedon beetasalpaajan kirjoittamaan. Monihan näitä ongelmia on lääkinnyt viinalla tai rauhoittavilla, huonoin tuloksin.
@saaste ja ehkä uskontokin kuuluu historiallisesti itselääkityksen kategoriaan. Vaikuttaa että tässä on jonkinlainen perinnöllinen komponentti. Eräs isovanhemmistani oli kertonut kuinka kädet vapisivat, kun piti kohdata "herroja". Hän kääntyi erääseen hyvin tunnettuun lahkoon, olen jälkikäteen ajatellut, että se oli hänelle jonkinlaista kapinaa elinaikansa ahdistuksesta ja rooliodotuksista.
-
@saaste toi on kyllä haastavaa, kun kyse on omasta kodista ja muistaakseni sulle ei ole lopullinen ratkaisu käyttää kuulosuojaimia, koska hermosto ei saa silloinkaan täysin levätä.
Mulla on tollasissa tilanteissa, missä tiedostan etten ole kuolemassa, ollut keinona yksin lähinnä kaivaa jostakin syvä luottamus siihen, etten ole tähänkään mennessä näihin kokemuksiin kuollut kaikkien vuosien aikana. Se on tavallaan inhaa kestämistä, mutta se ainakin vähentää mielen kiihdyttävää vaikutusta ja katkaisee pahimman terän. Parhaiten mulla toimii toisen tasapainossa (tai tasapainoisemmassa) tilassa olevan ihmisen hermosto omaani vasten.
Sitten oon välillä myös kokeillut ns. perhoshalausta itselleni. Eli laitat kädet eteesi kämmenet kehoon päin ja laitat ne ristiin siten, että peukalot kietoutuvat toisiinsa ja niistä tulee perhosen tai linnun näköinen. Sitten asetat kädet rintakehää vasten ja taputtelet hyvin rauhallisesti. Se tuntuu samalta, kuin toisen ihmisen tyynnytys.@diiccix Kiitos! Täytyy kokeilla näitä!
️
