Kaikki Saharasta

[kirjavinkit@www.kirjavinkit.fi]

Viisitoistavuotiaan Saharan elämä on muuttunut. Paras ystävä Tio muutti pois ja siinä sivussa ystävysten välit kärsivät pahan kolauksen, kun Saharan yritys lähentyä tuli torjutuksi. Sahara on kasvanut ilman isää, mutta nyt äidillä on poikaystävä, jonka kanssa asiat ovat menossa vakaviksi, joten elämässä on luvassa muutoksia.

Mitä viisitoistavuotiaana voi tällaisessa tilanteessa tehdä? Sahara päättää lähteä road tripille. Idea oli tavallaan äidin: äiti ehdotti matkaa Helsingistä Rovaniemelle katsomaan isän vanhan bändin keikkaa. Sahara ottaa ja lähtee junamatkalle yksin – tai ainakin melkein, sillä hän saa matkaseurakseen mystisen kirjaimellisesti kiven sisältä ilmestyneen Xein.

On siis selvää, että Vilja-Tuulia Huotarinen on kirjoittaessaan hylännyt turhat realismin kahleet. Mitäpä suotta todellisuuteen rajoittumaan. Nuoruus on villiä ja levotonta aikaa, ja sen Huotarinen tavoittaa hienosti. Kieleltään Kaikki Saharasta on sopivan lennokas, runoilijan kynänjälki näkyy. Toisaalta kirja ei ole liian vaikea tai konstikas konstikkuuden ilosta, ja tarina etenee vauhdikkaasti ja on sopivan napakan mittainen.

Ennen kaikkea tarina on mukavan lohdullinen. Sahara on joutunut kokemaan elämässään muutoksia, jotka vetävät hiljaiseksi, ja lisää muutoksia on luvassa, joten ei ole ihme, että tasapaino vähän järkkyy. Sopeutumista siis on, mutta Kaikki Saharasta tarjoaa lohtua ja rohkaisua sen suhteen, että asiat järjestyvät.