Kulttuuritoimituksessa ilmestyi arvioni Suvi Auvisen Maailman viimeinen eläin -kirjasta.

[msaari@mementomori.social]

Kulttuuritoimituksessa ilmestyi arvioni Suvi Auvisen Maailman viimeinen eläin -kirjasta.

Toivosta, maailmanlopusta ja pienenpienistä eläimistä – arviossa Suvi Auvisen Maailman viimeinen eläin - Kulttuuritoimitus

KIRJAT | Tarinallinen tietokirja vie karhukaisten perässä Kuuhun asti. Mitä mikroskooppisen pienistä eläimistä voi oppia jatkuvasti pahenevan ympäristökatastrofin keskellä?

Kulttuuritoimitus (kulttuuritoimitus.fi)

"Vuonna 2019 Israel lähetti Beresheet-luotaimen tutkimaan Kuuta. Luotain haaksirikkoutui ja törmäsi Kuuhun noin 3 000 km/h nopeudella. Luotaimen mukana oli salamatkustajia: mukaan oli lupaa kysymättä laitettu karhukaisia. Onko Kuussa nyt elämää? Karhukaiset nimittäin ovat tunnettuja sitkeydestään: on hyvä mahdollisuus, että ne ovat selvinneet törmäyksestä ja ovat nyt Kuussa kryptobioosiksi kutsutussa lepotilassa.

Karhukaiset ovat mikroskooppisen pieniä eläimiä. Isoimmat karhukaiset näkee kyllä paljaalla silmällä, mutta ei niitä eläimeksi tunnistaisi, jos ei tietäisi. Karhukaiset eivät ole mikään yksi laji, vaan kokonainen pääjakso, samalla tasolla siis kuin vaikkapa selkäjänteiset, niveljalkaiset tai nilviäiset. Erilaisia karhukaislajeja on ainakin 1 500, mutta koska ne ovat niin kovin pieniä, meillä ei oikeastaan ole kattavaa ymmärrystä lajien määrästä tai vaikkapa siitä, miten paljon karhukaisia missäkin on.

Uutinen herätti Suvi Auvisen mielenkiinnon ja niinpä tämä kirja kertoo paljon karhukaisista. Siitä, miten ne aikoinaan löydettiin, millaisia ne ovat, miten ja miksi ne selviytyvät niin äärimmäisistä olosuhteista ja miten niitä nykyään tutkitaan."

#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto