Emeritusprofessori Keltikangas-Järvinen ei lisää kansantajuisiin kirjoihinsa lähdeviitteitä, mutta hänen tapauksessaan ei hirveästi hotsita kyseenalaistaa väittämiä, vaikka viittaukset puuttuisivatkin.
-
Emeritusprofessori Keltikangas-Järvinen ei lisää kansantajuisiin kirjoihinsa lähdeviitteitä, mutta hänen tapauksessaan ei hirveästi hotsita kyseenalaistaa väittämiä, vaikka viittaukset puuttuisivatkin.
Eli totta se on: tunnetuimmista sosiaalisista medioista ei ole ollut hyötyä kenenkään sosiaalisille taidoille, oli lähtötilanne mikä tahansa.
Sen sijaan runsas käyttö on lisännyt ahdistusta ja sosiaalisia pelkoja, kokonaisessa sukupolvessa ja yli kulttuurirajojen.
Mielenkiintoista kyllä, kirjoittaja myös toteaa, että autismin kirjon nuorten suhteesta digimaailmaan on erityisen paljon tutkimusta ja vaikutus on jopa korostuneen negatiivinen.
Tämähän ei tarkoita, etteikö somessa syntyisi myös rakentavia ja turvallisia ihmissuhteita (niille ketkä niitä ylipäätään kaipaavat, vrt. temperamenttierot). Se vain että hyödyillä on valtava hintalappu ja usein myös haitat keskittyvät vähemmistöille.
Silmiä avaava tutkimustiedon koonti - vaikka sitten viitteittäkin.
-
@miiakosonen Mut mut mutku niistä saa endorfiinit
@rpsu Olet asian ytimessä! Kirjahan keskittyy juurikin ylikorostuneeseen yksilöllisyyteen. Mun elämä, mun arki, mun kokemukset, oisko niille yleisöö?
Opin muun muassa, että 80 % somepostauksista liittyy vain postaajaan. Niissä ei siis ole mitään vuorovaikutteista eli sosiaalista. Huomio on kokonaan ihmisessä itsessään, ei ympäröivässä maailmassa.
Aino-Mari Tuuri kiteytti osuvasti: ei se mikään some ole, vaan henkilökohtainen media.
-
@rpsu Olet asian ytimessä! Kirjahan keskittyy juurikin ylikorostuneeseen yksilöllisyyteen. Mun elämä, mun arki, mun kokemukset, oisko niille yleisöö?
Opin muun muassa, että 80 % somepostauksista liittyy vain postaajaan. Niissä ei siis ole mitään vuorovaikutteista eli sosiaalista. Huomio on kokonaan ihmisessä itsessään, ei ympäröivässä maailmassa.
Aino-Mari Tuuri kiteytti osuvasti: ei se mikään some ole, vaan henkilökohtainen media.
@miiakosonen Tää yksilöllinen mutta julkinen -muoto on itseasiassa sellainen tulokulma, jota mä olen miettinyt omien postaustesi kontekstissa viime aikoina aika paljon. Itsereflektiota, että minkälaisia postauksia sitä tulee tehdyksi - mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt mitään varsinaista vastausta
-
Emeritusprofessori Keltikangas-Järvinen ei lisää kansantajuisiin kirjoihinsa lähdeviitteitä, mutta hänen tapauksessaan ei hirveästi hotsita kyseenalaistaa väittämiä, vaikka viittaukset puuttuisivatkin.
Eli totta se on: tunnetuimmista sosiaalisista medioista ei ole ollut hyötyä kenenkään sosiaalisille taidoille, oli lähtötilanne mikä tahansa.
Sen sijaan runsas käyttö on lisännyt ahdistusta ja sosiaalisia pelkoja, kokonaisessa sukupolvessa ja yli kulttuurirajojen.
@miiakosonen oletan että kyseessä tämä uusin kirja, Itsekkyyden aika? Lukulistalla, kiva lukea kommentteja siitä!
-
@rpsu Olet asian ytimessä! Kirjahan keskittyy juurikin ylikorostuneeseen yksilöllisyyteen. Mun elämä, mun arki, mun kokemukset, oisko niille yleisöö?
Opin muun muassa, että 80 % somepostauksista liittyy vain postaajaan. Niissä ei siis ole mitään vuorovaikutteista eli sosiaalista. Huomio on kokonaan ihmisessä itsessään, ei ympäröivässä maailmassa.
Aino-Mari Tuuri kiteytti osuvasti: ei se mikään some ole, vaan henkilökohtainen media.
@miiakosonen @rpsu Kiinnostavaa, pitää tarttua kirjaan jossain kohtaa. Olen täällä fediversumissa tykännyt sellaisista rehellisen henkilökohtaisista elämään ja identiteettiin liittyvistä pohdinnoista, mutta veikkaan että ne eivät edusta henkilökohtaisen somen valtavirtaa, vaan enemmän tuo yleisön hakeminen omalle tietyllä tavalla esitetylle arjelle.
-
Emeritusprofessori Keltikangas-Järvinen ei lisää kansantajuisiin kirjoihinsa lähdeviitteitä, mutta hänen tapauksessaan ei hirveästi hotsita kyseenalaistaa väittämiä, vaikka viittaukset puuttuisivatkin.
Eli totta se on: tunnetuimmista sosiaalisista medioista ei ole ollut hyötyä kenenkään sosiaalisille taidoille, oli lähtötilanne mikä tahansa.
Sen sijaan runsas käyttö on lisännyt ahdistusta ja sosiaalisia pelkoja, kokonaisessa sukupolvessa ja yli kulttuurirajojen.
@miiakosonen
Uudessa Jutussa oli just Keltikangas-Järvisen haastattelu
https://www.uusijuttu.fi/juttu/sFhbZqII-mLMp8uhA-761bd -
@miiakosonen @rpsu Kiinnostavaa, pitää tarttua kirjaan jossain kohtaa. Olen täällä fediversumissa tykännyt sellaisista rehellisen henkilökohtaisista elämään ja identiteettiin liittyvistä pohdinnoista, mutta veikkaan että ne eivät edusta henkilökohtaisen somen valtavirtaa, vaan enemmän tuo yleisön hakeminen omalle tietyllä tavalla esitetylle arjelle.
@mmin @miiakosonen Itse olen monesti pohtinut onki töötti vain jonkun ajatuksen muotoilu sanoiksi (ja samalla ajatuksen jäsentämisyä ns. loppuun asti) vai keskustelua somessa.
Vähän kallistun sellaiseen, että en vaan osaa analysoida omaa tekstiäni tästä kulmasta 🤭
-
R relay@relay.an.exchange shared this topic
-
@miiakosonen
Uudessa Jutussa oli just Keltikangas-Järvisen haastattelu
https://www.uusijuttu.fi/juttu/sFhbZqII-mLMp8uhA-761bd@Sini74 @miiakosonen
"Keltikangas-Järvisen mielestä suomalaisista sotaveteraaneista kannattaisi ottaa oppia, sillä he osasivat käsitellä kokemuksensa ”äärimmäisen tehokkaasti”. He eivät jääneet vellomaan tunteisiinsa, vaan laittoivat ne sivuun ja alkoivat rakentaa Suomea. Heidän suuresta enemmistöstään ei tullut passiivisia uhreja vaan aktiivisia selviytyjiä."Hmm? Tiedän useamman sotaveteraanin, joka joi itsensä lähes hengiltä, koska heillä ei ollut tilaa eikä välineitä käsitellä kokemuksiaan vaan ne piti vain laittaa sivuun. Tunteiden käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat ymmärtääkseni periytyneet heiltä seuraaville sukupolville.
-
@Sini74 @miiakosonen
"Keltikangas-Järvisen mielestä suomalaisista sotaveteraaneista kannattaisi ottaa oppia, sillä he osasivat käsitellä kokemuksensa ”äärimmäisen tehokkaasti”. He eivät jääneet vellomaan tunteisiinsa, vaan laittoivat ne sivuun ja alkoivat rakentaa Suomea. Heidän suuresta enemmistöstään ei tullut passiivisia uhreja vaan aktiivisia selviytyjiä."Hmm? Tiedän useamman sotaveteraanin, joka joi itsensä lähes hengiltä, koska heillä ei ollut tilaa eikä välineitä käsitellä kokemuksiaan vaan ne piti vain laittaa sivuun. Tunteiden käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat ymmärtääkseni periytyneet heiltä seuraaville sukupolville.
Joo ihmettelin minäkin tuota ja harmi kyllä sitä ei Onninen haastanut.
-
@Sini74 @miiakosonen
"Keltikangas-Järvisen mielestä suomalaisista sotaveteraaneista kannattaisi ottaa oppia, sillä he osasivat käsitellä kokemuksensa ”äärimmäisen tehokkaasti”. He eivät jääneet vellomaan tunteisiinsa, vaan laittoivat ne sivuun ja alkoivat rakentaa Suomea. Heidän suuresta enemmistöstään ei tullut passiivisia uhreja vaan aktiivisia selviytyjiä."Hmm? Tiedän useamman sotaveteraanin, joka joi itsensä lähes hengiltä, koska heillä ei ollut tilaa eikä välineitä käsitellä kokemuksiaan vaan ne piti vain laittaa sivuun. Tunteiden käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat ymmärtääkseni periytyneet heiltä seuraaville sukupolville.
@turmalina @Sini74 @miiakosonen Ai nyt ne vaikenemisen ylisukupolviset traumat onkin jotenkin tavoiteltava ja hieno asia? No jee.
-
@turmalina @Sini74 @miiakosonen Ai nyt ne vaikenemisen ylisukupolviset traumat onkin jotenkin tavoiteltava ja hieno asia? No jee.
@kaarne @Sini74 @miiakosonen
Joo. Ja seuraava kirja käsittelee "tunteiden ylivaltaa" ja "naisten niin sanottua tunnevellontaa". Ehkä siinä sitten selviää, että ylisukupolviset tunteiden käsittelyn ongelmat ovatkin huono juttu. (En usko, että selviää.) -
@kaarne @Sini74 @miiakosonen
Joo. Ja seuraava kirja käsittelee "tunteiden ylivaltaa" ja "naisten niin sanottua tunnevellontaa". Ehkä siinä sitten selviää, että ylisukupolviset tunteiden käsittelyn ongelmat ovatkin huono juttu. (En usko, että selviää.)@turmalina @Sini74 @miiakosonen Mulla on vaikea aleksitymia, en jaksa tunnepuhetta ja inhoan terapiakulttuuriin liittyviä valtakysymyksiä, ja silti mua vituttaa, että nyt syyllistetään sitten naisia jostain ”tunteissa vellonnasta”. Haen stoalaisuuteni mieluummin alkuperäisistä stoalaisten teksteistä kuin nykyisistä elämäntaito-oppaista.
-
Emeritusprofessori Keltikangas-Järvinen ei lisää kansantajuisiin kirjoihinsa lähdeviitteitä, mutta hänen tapauksessaan ei hirveästi hotsita kyseenalaistaa väittämiä, vaikka viittaukset puuttuisivatkin.
Eli totta se on: tunnetuimmista sosiaalisista medioista ei ole ollut hyötyä kenenkään sosiaalisille taidoille, oli lähtötilanne mikä tahansa.
Sen sijaan runsas käyttö on lisännyt ahdistusta ja sosiaalisia pelkoja, kokonaisessa sukupolvessa ja yli kulttuurirajojen.
@miiakosonen En taida osata arvioida hänen asiantuntemustaan tässä, mutta nostan taas esille koulujen itseohjautuvuuskeskustelun, jossa hän on mennyt minusta metsään.
Ei välttämättä siinä, että itseohjautuvuuden odottaminen lapsilta on väärin vaan, että niin tehtäisiin nyt kouluissa maanlaajuisesti ja se on syy laskeneisiin oppimistuloksiin.
Itse valitettavasti suhtaudun varauksella Keltinkangas-Järvisen kannanottoihin. Ei kai toisaalta lähdeviitteet pahasti olisi?
-
Joo ihmettelin minäkin tuota ja harmi kyllä sitä ei Onninen haastanut.
@Sini74 @miiakosonen
Kommenteissa on hyvä huomio:"Olisi hyvä kutsua Keltikangas-Järvinen dialogiin muutaman eri alan ammattilaisen kanssa eikä aina näihin yksilökeskeisiin henkilöhaastatteluihin."
-
@miiakosonen En taida osata arvioida hänen asiantuntemustaan tässä, mutta nostan taas esille koulujen itseohjautuvuuskeskustelun, jossa hän on mennyt minusta metsään.
Ei välttämättä siinä, että itseohjautuvuuden odottaminen lapsilta on väärin vaan, että niin tehtäisiin nyt kouluissa maanlaajuisesti ja se on syy laskeneisiin oppimistuloksiin.
Itse valitettavasti suhtaudun varauksella Keltinkangas-Järvisen kannanottoihin. Ei kai toisaalta lähdeviitteet pahasti olisi?
@SamiMaatta @miiakosonen
Jep. Itseohjautuvuutta ei odoteta, vaan opetetaan koulussa."Itseohjautuvuutta, itsenäisyyttä ja tutkivaa otetta opetellaan opettajan ohjauksessa koko peruskoulun ajan."
Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan itseohjautuvuudesta, digitalisaatiosta ja ilmiöoppimisesta?
Keskustelu uusista opetusmenetelmistä ja opetussuunnitelmista käy taas kiivaana. Mutta mitä opetussuunnitelman perusteissa oikeastaan sanotaankaan ilmiöoppimisesta, digilaitteista ja itseohjautuvuudesta? Mistä asioista linjataan valtakunnallisissa perusteissa, mistä taas päätetään kunnissa ja kouluissa?
Opetushallitus (www.oph.fi)
-
@SamiMaatta @miiakosonen
Jep. Itseohjautuvuutta ei odoteta, vaan opetetaan koulussa."Itseohjautuvuutta, itsenäisyyttä ja tutkivaa otetta opetellaan opettajan ohjauksessa koko peruskoulun ajan."
Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan itseohjautuvuudesta, digitalisaatiosta ja ilmiöoppimisesta?
Keskustelu uusista opetusmenetelmistä ja opetussuunnitelmista käy taas kiivaana. Mutta mitä opetussuunnitelman perusteissa oikeastaan sanotaankaan ilmiöoppimisesta, digilaitteista ja itseohjautuvuudesta? Mistä asioista linjataan valtakunnallisissa perusteissa, mistä taas päätetään kunnissa ja kouluissa?
Opetushallitus (www.oph.fi)
@turmalina @SamiMaatta @miiakosonen Minullakaan ei ole lähdeviitteitä, mutta eikö itseohjautuvuus ole saanut ainakin peruskoulun osalta kritiikkiä. Harva lapsi tai nuori kykenee. Mielestäni sitä ei enää korosteta niin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Ilmiöoppiminenkin on onneksi jäänyt taka-alalle.
-
@mmin @miiakosonen Itse olen monesti pohtinut onki töötti vain jonkun ajatuksen muotoilu sanoiksi (ja samalla ajatuksen jäsentämisyä ns. loppuun asti) vai keskustelua somessa.
Vähän kallistun sellaiseen, että en vaan osaa analysoida omaa tekstiäni tästä kulmasta 🤭
@rpsu @miiakosonen Joo, mulla on ainakin monesti tällainen ääneen ajattelun sävy. Monet töötit ei ole sellaisia mitään suuria ulostuloja, vaan sen hetken ajatuksia, siksi kolmen kuukauden automaattinen poistoaika on mukava niin eivät jää kummittelemaan ikuisesti
-
@miiakosonen @rpsu Kiinnostavaa, pitää tarttua kirjaan jossain kohtaa. Olen täällä fediversumissa tykännyt sellaisista rehellisen henkilökohtaisista elämään ja identiteettiin liittyvistä pohdinnoista, mutta veikkaan että ne eivät edusta henkilökohtaisen somen valtavirtaa, vaan enemmän tuo yleisön hakeminen omalle tietyllä tavalla esitetylle arjelle.
@miiakosonen @rpsu Tähän jatkona mietin että jollain tapaa pidän siitä, että ihmiset uskaltavat olla haavoittuvaisia somessa (ja muuallakin), ja haavoittuvainen henkilökohtaisuus on tosi erilaista kuin julkisivun rakentaminen. Toisaalta tämäkin on monimutkaista, kun haavoittuvaisuutta ja aitoutta voi kai performoida kulttuurisen skriptin mukaan ilman että olisi välttämättä sen aidompaa kuin muukaan oman elämän performointi somessa. Mutta haluan ajatella että on olemassa myös aitoutta.
-
@kaarne @Sini74 @miiakosonen
Joo. Ja seuraava kirja käsittelee "tunteiden ylivaltaa" ja "naisten niin sanottua tunnevellontaa". Ehkä siinä sitten selviää, että ylisukupolviset tunteiden käsittelyn ongelmat ovatkin huono juttu. (En usko, että selviää.)@turmalina @kaarne @Sini74 @miiakosonen
Tropit naamaan ja tuottamaan arvoa sidosryhmille! Ei vellota niissä tumteissa! Ja tehkää lisää niitä veronmaksajia! Hop hop!
((Mitä vittua nyt taas hessu)) -
@miiakosonen @rpsu Tähän jatkona mietin että jollain tapaa pidän siitä, että ihmiset uskaltavat olla haavoittuvaisia somessa (ja muuallakin), ja haavoittuvainen henkilökohtaisuus on tosi erilaista kuin julkisivun rakentaminen. Toisaalta tämäkin on monimutkaista, kun haavoittuvaisuutta ja aitoutta voi kai performoida kulttuurisen skriptin mukaan ilman että olisi välttämättä sen aidompaa kuin muukaan oman elämän performointi somessa. Mutta haluan ajatella että on olemassa myös aitoutta.
@mmin @miiakosonen @rpsu
On myös influenssereita, jotka ovat "tuotteistaneet" haavoittuvuutensa ja myyvät yleisölleen armollisuutta itselle ja kiitollisuutta pienistä asioista ja sen sellaista. Kaupallista some(influenssointi)a pitäisi ehkä useammin tarkastella markkinointina, mitä se oikeastaan on.
