CIRCLE WITH A DOT

Miten saada hana puhdistettua pinttyneistä kalkkitahroista? Jokin hapan puhdistusaine?

@radulfr Joo, ei tuo selitys kestä lainkaan lähempää tarkastelua. Kun on omalla piittaamattomuudellaan ajanut itsensä noloon tilanteeseen ja kuitenkin haluaa selittää asian parhain päin, tällaiseen mentaaliakrobatian taidonnäytteeseen se sitten näköjään kulminoituu.

Omat päällimmäiset tuntemukset postimerkkikohusta ovat, että onneksi siitä sentään nousi kohu ja Yle kirjoitti asiasta jutun. On myös joissain määrin helpottavaa huomata, että kuvien tekijä koettaa väistellä syytöksiä, koska tietää, että hänen toimintaansa paheksutaan.

Ei sentään käynyt niin, että postimerkkikuvien teko tekoälyllä olisi ohitettu vain "se on tulevaisuus" -tyylisellä olankohautuksella niin kuin joissain toisissa asiayhteyksissä.

Ylen juttu: https://yle.fi/a/74-20228571

Luin äsken tämän Ylen jutun huhtikuulta: https://yle.fi/a/74-20218115

Tuosta tekstistä saa poimittua useammankin dystooppisen kuuloisen toteamuksen.

"Lakimuutoksessa on olennaista se, että tekoäly saisi valtaa tehdä päätöksiä ihmisten hoidosta. Tällä hetkellä hoidon tarpeen arvion tekevät koulutetut terveydenhuollon ammattihenkilöt."

Tekstintäydennysbotti tekemässä hoitopäätöksiä. Mikä voisi mennä pieleen. Mutta keneen vastuulla on, kun joku esim. kuolee hoitamatta jättämisen vuoksi?

"Sääntelyn kevenemistä odotetaan. ”Haluamme saada teknologiasta ne hyödyt, jotka ovat saatavilla, ettemme jää kehityksestä jälkeen muuta maailmaa,” sanoo Petja Orre."

Onko "kehityksessä" edes hyvä olla mukana, jos se tarkoittaa ihmisten hengen ja terveyden tarpeetonta vaarantamista...?

"Orre toteaa, että tekoäly tuo myös turvallisuutta ja parantaa laatua, kun arvioinnista poistuisivat inhimilliset virheet."

Ja tilalle tulevatkin sitten ihan toisenlaiset virheet.

"Tekoälyn käytössä edetään hänen mukaansa maltillisesti. Aluksi tekoäly voisi tehdä reaaliaikaisesti yhteenvetoa ammattilaisen ja potilaan keskustelusta sekä kirjata tiivistelmän ammattilaisen tarkistuksen jälkeen potilastietojärjestelmään."

Huomioni kiinnittyy sanoihin "aluksi" ja "maltillisesti". Jos tuo on vasta ensimmäinen, maltillinen askel, niin mitä ne seuraavat vaiheet tässä kehityskulussa ovat?

#GenAI

@nen Itse en olisi ihan yhdellä silmäyksellä tunnistanut noita tekoälyn tekemiksi.

Mutta etenkin kurkikuvassa on tarkemmin katsoen outouksia. Perspektiivi on jotenkin vinksallaan. Kurjen jalat on erikoisen näköisesti piilotettu. Osassa siiven sulista on eri piirrostyyli. (Itsekin tosin piirrän asioita aika epäkoherentisti, joten en tuomitsisi, jos joku tällaista olisi itse piirtänyt. Mutta tekijä sivuillaan aika selvästi totesi käyttäneensä tekoälyä.) Männyssä olevan variksen tai vastaavanlaisen linnun vartalo on aika muhkurainen. Etualalla oleva, kurkea kohti osoittava kasvi, jonka tyvi on Suomen kartan kohdalla, on oudon näköinen. Ikään kuin sen päälle olisi jälkikäteen copy-pastettu jokin keltainen... jokin.

Logo, joka kertoo ettei asian tekemisessä ole käytetty tekoälyä, on hyvä ja kannatettava ajatus - mutta ehkä henk.koht. tykkään enemmän siitä lähestymiskulmasta, jossa korostaan asian olevan ihmisen tekemä. Jotenkin kivempi, kun asiaa lähestytään nimenomaan positiivisen ja tärkeän eikä vastustettavan ja negatiivisen kautta.

(Selkärankareaktioni AI Free -logoihin on, etten haluaisi oman työn yhteyteen logoa, jossa lukee "AI", vaikka teksti olisikin yliviivattu. Yritin miettiä, mistä tämä johtuu. Lähinnä varmaan siitä, että logo jollain tasolla tuo tekoälyn mukaan kyseiseen asiayhteyteen, vaikka sen nimenomaan haluaisi pitää siitä poissa.)

@rytmis Olisikohan esimerkiksi seuraavista lähteistä apua? Ne käsittelevät nimenomaan mallien vinoumia.

Milne, S. (2024). "AI tools show biases in ranking job applicants’ names according to perceived race and gender". UW News.
https://www.washington.edu/news/2024/10/31/ai-bias-resume-screening-race-gender/

Kucharski, A. (2026). "Real signals or artificial stereotypes?" Substack.
https://kucharski.substack.com/p/real-signals-or-artificial-stereotypes
(En mielelläni linkittäisi Substackiin, mutta kirjoituksessa kuvattu testi on erinomainen demonstraatio siitä, mitä mallien vinoumat käytännössä tarkoittavat.)

Olen listannut genAI:hin liittyviä lukusuosituksia ja lähteitä myös aiemmin aiheesta kirjoittamaani yleiskatsaukseen, joka löytyy täältä:
https://ghostcatchapter.com/generative-ai-should-be-avoided-not-embraced/

Voin tarvittaessa etsiä omalta listalta lisääkin lähteitä tietyistä aihepiireistä.

Osaisiko joku sanoa, pitääkö siitä huolestua, jos joku hyökkääjä on yrittänyt useaan otteeseen kirjautua WordPress-sivuilleni oikean käyttäjätunnuksen avulla? Kirjautuminen on näköjään epäonnistunut, mutta itseä kalvaa se seikka, että joku näköjään *tietää* käyttäjätunnuksen. Se ei ole mikään pääteltävissä tai arvattavissa oleva sana... Mitä ihmeen reittiä joku on voinut saada sen tietoonsa - ja mitä muuta hän tietää?

Pahoittelut siitä, että itsellä on tänään vähän liiaksi ongelmia, joita puran tänne.

Yksi niistä asioista, jotka haluaisin saada valmiiksi lähiaikoina, on fontti. Sitä tarvitsisi ainakin sarjakuvaa varten. Itsellä on kyllä ennestään yksi vanha fontti, jonka aikoinaan tein Calligraphrin avulla. Mutta se ei ole kovin hyvä.

Olen jo aikaisemmin tehnyt homman ensimmäisen vaiheen eli kirjoittanut paperilapuille paljon tekstiä ja valinnut joukosta parhailta näyttävät kirjaimet. (Jos yritän kirjoittaa yksittäisiä kirjaimia siististi suoraan johonkin templaattiin, niin niistä tulee jotenkin väärän näköisiä. Siksi näin.)

Alustava jatkosuunnitelma on, että teen kirjaimista vektoriversiot Kritassa, luon niistä fontin Inkscapessa ja lopuksi muokkaan fonttia FontForgella. Tai voi olla, että vektorikirjaimet voisi tehdä rasterikuvan perusteella suoraan Inkscapessakin; ohjelma ei ole itselle kovin tuttu.

Kursiivikirjaimet olisi kiva tehdä myös, jos se vain onnistuu.

Viime aikoina olen useampaan otteeseen pohtinut sitä, että generatiiviseen tekoälyyn liittyvissä keskusteluissa arvot tulevat puheeksi suhteellisen harvoin, vaikka ne olisivat ihan asian ytimessä.

Jos genAI:n käytöllä tavoitellaan tehokkuutta vähän kaiken muun - kuten tuloksen ja laajemmin kaiken tiedon luotettavuuden, ihmisten ajattelukyvyn sekä ympäristön - kustannuksella, mitä varten tuo tehokkuuus on? Mitä sillä saavutetaan ja ketä se palvelee? Onko joku tosiaan sitä mieltä, että maailma olisi genAI:n myötä jotenkin parempi kuin aiemmin?

Mutta toisaalta tämä on juuri niitä asioita, joista vaikkapa yritysten johtoportaat eivät piittaa piirun vertaa.

#GenAI

@anotherdream Kiitos joka tapauksessa! Suomenkielisen nimen puuttuminen on vähän yllättävää, kun kyseessä ei ole mikään vastikään löydetty tai huonosti tunnettu laji.

Nyt alkoi mietityttää, millaisen prosessin kautta lajien nimet yleensä käännetään, ja miten vaikkapa tietokirjaa kirjoittava henkilö menettelee, jos jollain kirjassa kuvatulla lajilla ei vielä olekaan suomenkielistä nimeä. (Tämä on lähinnä ääneenpohdintaa. Vastata ei tarvitse, vaikka voi toki, jos tietää.)

Toisaalta, ehkä se lisää sopivasti mystisyyttä, jos vain suosiolla laitan lajin nimen tilalle näissä tapauksissa "???".

Latinan- ja englanninkielisen nimen ajattelin laittaa pienemmällä tekstillä laatikkoon kortin alalaitaan. Mitään muuta infoa en varmaan ala pieneen tilaan änkeämään (vaikka mieli tekisi, sillä esim. merilampaan kohdalla kleptoplastia on tosi oleellinen ja mielenkiintoinen tieto), mutta ainakin nimi-infoa pitäisi olla siinä määrin, että lajista pystyy halutessaan etsimään helposti lisää tietoa.

Onkohan tällä kiitäjällä suomenkielistä nimeä? Lajitietokeskuksen sivuilta en sitä löytänyt, eikä Wikipediassa ole lajille suomenkielistä artikkelia. Hakukonekin palautti vain muunkielisiä tuloksia.

Mietin vain, että jos alkaisin tehdä niitä eilen mainitsemiani pokemonkorttimaisia kortteja oikeista lajeista, haluaisin laittaa niihin lajin suomenkielisen nimen. Mutta joillekin lajeille sellaista ei oikein tahdo löytyä...

Okei, onnistuin tämän myötä innostumaan asiasta kesäprojektina. Ehkä kortti tai pari onnistuisi siinä sivussa kaiken muun ohessa silloin tällöin. Tai sitten kaikki kaatuu taas siihen, että yritän tehdä liikaa samanaikaisesti.

Aloin jo miettiä piirrosten tyyliä ja värimaailmoja. Ehkä niissä voisi myös olla jokin kehyksen tapainen, joka määräytyisi lajin heimon perusteella. Tyyliin koiraeläinten ja ruusukasvien korteissa olisi omanlaisensa reunakoristeet. (Mieleen piirtyy esikatselukuvana jotain art noveau -tyylistä, joka ei välttämättä olen kovin pokemonkorttimaista.)

Jossain mielen perukoilla on myös sellainen taka-ajatus, että tällaiset asiat voisivat kenties saada ainakin jotkut innostumaan luonnosta enemmän.

Mielessä on ihan liiaksi samanaikaisia ajatuksia. Mutta tämä olisi kyllä kiva projekti...

(Ja muuten, unohdin ylläolevan postauksen listassa mainita merilampaan (Costasiella kuroshimae), joka on kutakuinkin niin pokemon kuin olla ja voi.)

Yksi niistä asioista, jotka tekisi mieli tehdä mutta joita en varmaan koskaan saa aikaiseksi, on laatia Pokemon-korttien tapainen korttikokoelma lempieläimistä, -kasveista yms. Vaikkapa se hiljattain Mastodonissa näkemäni koivuvenhokas saisi oman korttinsa ehdottomasti.

Sellaisia eläimiä kyllä riittää, jotka kävisivät pokemoneista. Cephonodes hylas, intianjättiorava, raitalehvähevonen ja oikeastaan melkein kaikki muutkin.

@personamatters @ssundell @saaste Tuo on kyllä toistuva teema generatiivisen tekoälyn kohdalla: annetaan pinnallinen vaikutelma tehokkuudesta - mutta kun sitä pintaa raaputtaa, siellä on alla jotain ihan muuta.

@ssundell Kiitos!

@saaste Kiitos!

@nihkeys Kiitos!

Ja joo, olen tosiaan *taas* kirjoittamassa blogitekstiä aiheesta. Tällä kertaa nimenomaan siitä, miksi jatkan asiasta kirjoittamista enkä vain anna sen olla.