Tänään oli Hesarissa juttua ihmisten kaipuusta paeta pahaa maailmaa entisaikain parantoloihin.

[lukija@mementomori.social]

Tänään oli Hesarissa juttua ihmisten kaipuusta paeta pahaa maailmaa entisaikain parantoloihin. Usein tuntuu törmäävän myös ajatukseen paosta luontoon, erämaihin, pois muiden joukosta. Tunnistan tämän itsessänikin, kun moderni elämä kaatuu päälle eikä pakopaikkoja oikeasti ole (paitsi ehkä juuri kirjallisuus).

Jonkinlainen pako maailmasta on lähtökohta myös Annika Norlinin kirjassa Keko (2025, suom. Sirje Niitepõld), jossa joukko ihmisiä eri taustoista päätyy jonnekin Pohjois-Ruotsin maaseudulle elelemään syrjässä muusta maailmasta. Kirja ei kuitenkaan tarjoa romantisoitua paluuta luontoon, vaan psykologista kuvausta siitä, miten itsevalittu perhe/yhteisö voi olla myös kultti (joka ei kuitenkaan ole kultti), jolla on omat kieroutuneet ristiriitansa ja sokeat pisteensä, jotka vain ulkopuolinen voi nähdä. Vahva lukusuositus metsään kaipaaville.

#kirjallisuus #lukeminen #kirjamastodon