Päiväkirja on kyllä hyödyllinen väline.
-
Päiväkirja on kyllä hyödyllinen väline. Se konkretisoi tosi tehokkaasti sen kuinka aika kultaa muistot.
Mietiskelin tässä omia ihmissuhteitani ja niihin liittyviä haasteita. Omassa päässä fiilis on se, että 3-4 vuotta sitten niitä haasteita ei ollut. Ei ainakaan samassa mittakaavassa.
Lueskelin huvikseni kuusi vuotta vanhoja päiväkirjakirjoituksia. Niissä kirjoituksissa puin ihan samoja asioita kuin tänä päivänä.
Oma fiilis siitä, että asiat olisivat olleet paremmin 3-4 vuotta sitten ei yksinkertaisesti pitänyt paikkaansa. Aika oli kullannut muistot.
-
R relay@relay.an.exchange shared this topic
-
Päiväkirja on kyllä hyödyllinen väline. Se konkretisoi tosi tehokkaasti sen kuinka aika kultaa muistot.
Mietiskelin tässä omia ihmissuhteitani ja niihin liittyviä haasteita. Omassa päässä fiilis on se, että 3-4 vuotta sitten niitä haasteita ei ollut. Ei ainakaan samassa mittakaavassa.
Lueskelin huvikseni kuusi vuotta vanhoja päiväkirjakirjoituksia. Niissä kirjoituksissa puin ihan samoja asioita kuin tänä päivänä.
Oma fiilis siitä, että asiat olisivat olleet paremmin 3-4 vuotta sitten ei yksinkertaisesti pitänyt paikkaansa. Aika oli kullannut muistot.
Toinen asia, jonka päiväkirjat konkretisoi on se, että minun pitäisi opetella kuuntelemaan itseäni.
On jotenkin karua lukea monta vuotta vanhoja kirjoituksia, joissa pohdin, että suunnitelma A ei tunnu hyvältä ja minun pitäisi noudattaa suunnitelmaa B. Mutta koska miellytän kaikkia muita mieluummin kuin itseäni niin toteutin silti suunnitelmaa A.
Nyt kipuilen niiden samojen asioiden kanssa edelleen, monta vuotta myöhemmin. Silti omassa päässä on muistijälki siitä, että olisin tehnyt sen päätöksen jotenkin hyvillä mielin. Todellisuus oli kuitenkin ihan toinen ja päiväkirja paljasti sen.
-
Toinen asia, jonka päiväkirjat konkretisoi on se, että minun pitäisi opetella kuuntelemaan itseäni.
On jotenkin karua lukea monta vuotta vanhoja kirjoituksia, joissa pohdin, että suunnitelma A ei tunnu hyvältä ja minun pitäisi noudattaa suunnitelmaa B. Mutta koska miellytän kaikkia muita mieluummin kuin itseäni niin toteutin silti suunnitelmaa A.
Nyt kipuilen niiden samojen asioiden kanssa edelleen, monta vuotta myöhemmin. Silti omassa päässä on muistijälki siitä, että olisin tehnyt sen päätöksen jotenkin hyvillä mielin. Todellisuus oli kuitenkin ihan toinen ja päiväkirja paljasti sen.
@saaste Samaa havaitsen omissa muisteloissa. Vuosien takainen Sami huutaa ihan samoja juttuja kuin nykyinen Sami, kuviteltu kehitys paljastuukin harhaksi. Dokumentti on julma.
-
Toinen asia, jonka päiväkirjat konkretisoi on se, että minun pitäisi opetella kuuntelemaan itseäni.
On jotenkin karua lukea monta vuotta vanhoja kirjoituksia, joissa pohdin, että suunnitelma A ei tunnu hyvältä ja minun pitäisi noudattaa suunnitelmaa B. Mutta koska miellytän kaikkia muita mieluummin kuin itseäni niin toteutin silti suunnitelmaa A.
Nyt kipuilen niiden samojen asioiden kanssa edelleen, monta vuotta myöhemmin. Silti omassa päässä on muistijälki siitä, että olisin tehnyt sen päätöksen jotenkin hyvillä mielin. Todellisuus oli kuitenkin ihan toinen ja päiväkirja paljasti sen.
Päiväkirjat konkretisoivat myös sen, että ihmiset harvoin muuttuvat ja että voit vaikuttaa oikeastaan vain itseesi.
Kun luen noita vanhoja kirjoituksia, niissä elää vahvana ajatus siitä, että jos minä yritän vaan oikein kovasti olla Parempi Ihminen
, muutkin ihmiset ovat.Niin ei tunnu juuri koskaan käyvän.
Muut ihmiset ovat edelleen pitkälti samanlaisia kuin niissä vanhoissa kirjoituksissa, mutta minä olen paljon väsyneempi, koska olen yrittänyt niin kovasti olla heidän suuntaansa Parempi Ihminen
.Jostain syystä tämä sama ajatusvirhe toteutuu päässäni vuodesta toiseen. Hämmentävää.
-
Päiväkirja on kyllä hyödyllinen väline. Se konkretisoi tosi tehokkaasti sen kuinka aika kultaa muistot.
Mietiskelin tässä omia ihmissuhteitani ja niihin liittyviä haasteita. Omassa päässä fiilis on se, että 3-4 vuotta sitten niitä haasteita ei ollut. Ei ainakaan samassa mittakaavassa.
Lueskelin huvikseni kuusi vuotta vanhoja päiväkirjakirjoituksia. Niissä kirjoituksissa puin ihan samoja asioita kuin tänä päivänä.
Oma fiilis siitä, että asiat olisivat olleet paremmin 3-4 vuotta sitten ei yksinkertaisesti pitänyt paikkaansa. Aika oli kullannut muistot.
@saaste Mä teen jokaisen vuoden lopussa koosteen päättyvästä vuodesta, ja joka kerta se yllättää mut tapahtumillaan. Viime vuoden lopulla olin itsekin aika lopussa, ja oli hämmentävää katsoa listasta, että aika kivoja asioita oli tullut tehtyä.
-
@saaste Mä teen jokaisen vuoden lopussa koosteen päättyvästä vuodesta, ja joka kerta se yllättää mut tapahtumillaan. Viime vuoden lopulla olin itsekin aika lopussa, ja oli hämmentävää katsoa listasta, että aika kivoja asioita oli tullut tehtyä.
@niko Mä en jostain syystä lue vanhoja päiväkirjakirjoituksia juuri koskaan. Kai niitä voisi niin voisi sitten itsekin rakennella tuollaisia koosteita
️ -
Päiväkirjat konkretisoivat myös sen, että ihmiset harvoin muuttuvat ja että voit vaikuttaa oikeastaan vain itseesi.
Kun luen noita vanhoja kirjoituksia, niissä elää vahvana ajatus siitä, että jos minä yritän vaan oikein kovasti olla Parempi Ihminen
, muutkin ihmiset ovat.Niin ei tunnu juuri koskaan käyvän.
Muut ihmiset ovat edelleen pitkälti samanlaisia kuin niissä vanhoissa kirjoituksissa, mutta minä olen paljon väsyneempi, koska olen yrittänyt niin kovasti olla heidän suuntaansa Parempi Ihminen
.Jostain syystä tämä sama ajatusvirhe toteutuu päässäni vuodesta toiseen. Hämmentävää.
@saaste Voi hittolainen miten tutun kuulosta settiä
ihan samanlaisia keloja ja juttuja on omissa päiväkirjoissa ja blogissakin. Mutta onneksi on päiväkirjat, niin on mahdollisuus tällaiseen reflektointiin ja tutkiskeluun
-
@saaste Voi hittolainen miten tutun kuulosta settiä
ihan samanlaisia keloja ja juttuja on omissa päiväkirjoissa ja blogissakin. Mutta onneksi on päiväkirjat, niin on mahdollisuus tällaiseen reflektointiin ja tutkiskeluun
@jnazarene Kyllä! Pitäisi vaan saada nämä reflektoinnit tuotua käytäntöön, ettei tarvitsisi vuodesta toiseen hakata päätä seinään samojen asioiden kanssa
Tuntuu vähän hölmöltä hokea itselle, että "olisi pitänyt kuunnella itseään" ja silti ei ikinä tee niin.
-
@niko Mä en jostain syystä lue vanhoja päiväkirjakirjoituksia juuri koskaan. Kai niitä voisi niin voisi sitten itsekin rakennella tuollaisia koosteita
️@saaste Muutamia ranskalaisia viivoja kun vetelee silloin tällöin johonkin tekstitiedostoon, urakka helpottuu.
Mulla on kalenterivuodelle tiettyjä "tavoitteita", joiden ei yleensä ole välttämätöntä täyttyä. Merkitsen niitä tehdyksi tai tekemättömäksi sitä mukaa, kun tapahtuu tai tapahdu, ja aika paljon siirrän seuraaville vuosille. Kalenterimerkinnöistä ja Pixelfed-julkaisuista pystyn päättelemään, missä on tullut oltua. Muisti tekee tepposet, eikä sen varaan oikein voi laskea.
-
@jnazarene Kyllä! Pitäisi vaan saada nämä reflektoinnit tuotua käytäntöön, ettei tarvitsisi vuodesta toiseen hakata päätä seinään samojen asioiden kanssa
Tuntuu vähän hölmöltä hokea itselle, että "olisi pitänyt kuunnella itseään" ja silti ei ikinä tee niin.
@saaste Jep, se on aika nöyräksi vetävää
kovasti luulee että on osannut ottaa opiksi ja viedä itseään asioissa eteenpäin, mutta vielä mitä.... -
@saaste Jep, se on aika nöyräksi vetävää
kovasti luulee että on osannut ottaa opiksi ja viedä itseään asioissa eteenpäin, mutta vielä mitä....@jnazarene Toisaalta nyt kun noita vanhoja kirjoituksia lukee niin se vahvistaa ajatusta siitä, että se oma perstuntuma on lähes aina oikea.
Se sellainen yksinkertainen selittämätön fiilis tuntuu pitävän kerta toisensa paikkaansa ja varoittaa asioista, joita saa sitten myöhemmin katua ja harmitella.
Jostain syystä (epä)looginen ajattelu tulee vaan sen tunteen tielle. Sitä alkaa miettimään, että joo minusta tuntuu nyt tältä, mutta ehkä minä vaan liioittelen. Jos oikeasti vaan yritän kovasti niin asiat menee paremmin.
Ja silti ne ei koskaan mene. Kyllä tämä todistusaineisto aika vahvasti sen puolesta puhuu, että se perstuntuma on se mitä pitäisi kuunnella aina. Vaikkei se aina olisi oikeassa, se on silti useammin oikeassa kuin väärässä.
