53. Tuli harmaa pilvi.

[ainurelmgren@mementomori.social]

54. Orjan sanat ovat pyyntö hänen herralleen. Korpin sanat ovat rukous Tängrille. Taivas ylhäällä kuuli sen, ihmiset alhaalla ymmärsivät sen.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Olen aiemminkin kirjoittanut mystisistä keskiaasialaisista jumalhahmoista, jotka ratsastavat tiikerinkirjavilla hevosilla ja joiden seuralaisina lentää mustia lintuja, ehkä korppeja. Näitä on kuvattu uskonnollisessa taiteessa lähinnä Khotanin seudulla varhaiskeskiajalla. Vaikka kulttuuripiiri on ollut buddhalainen, nämä jumaluudet vaikuttavat paikallisilta ilmiöiltä, jotka ovat ehkä jättäneet jälkensä myös parisataa vuotta myöhemmin manikealaisuuteen kääntyneiden turkinkielisten uiguurien uskomuksiin.

Ehkä korppi on jumaluuden/taivaan (Tängrin) sanansaattaja? Piirustus on ennallistus puutaululle maalatusta hartauskuvasta 600-800-luvulta jaa., joka on löytynyt Dandan Oilikin löytöpaikasta Khotanista.

Kuvan lähteet:

Compareti, M. (2020). The Representation of Non-Buddhist Deities in Khotanese Paintings and Some Related Problems. In: Li, X. (eds) Studies on the History and Culture Along the Continental Silk Road. Silk Road Research Series. Springer, Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-15-7602-7_7

Compareti, M. (2026). Observations on the Possible Pre-Buddhist Substratum of Khotanese Deities Accompanied by Horses from Recently Investigated Archaeological Sites. Religions, 17(2), 160. https://doi.org/10.3390/rel17020160

[ainurelmgren@mementomori.social]

55. Rohkea miehenpoika lähti sotaan. Sotatantereella hänestä tuli mahtava sanansaattaja. Näin on sanottu.
Kun hän saapuu kotiin, hän saapuu maineikkaana ja iloisena, ja hänen hevostaan talutetaan.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on erittäin hyvä.

#Irkbitig #enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Nyt alkaa olla kiire, jos aion saada koko Enteiden kirjan jaettua ensi perjantaihin mennessä. Silloin on nimittäin nowruz, kevätpäivän tasaus ja oma syntymäpäiväni, joten juhlittavaa riittää. (Ja taas meinasin rikkoa ketjun! Tupla poistettu.)

Kuvituskuva on samasta muinaisturkkilaisesta ylimyshaudasta kuin kuva enteessä nro 16. https://mementomori.social/@ainurelmgren/115962092437046541

[ainurelmgren@mementomori.social]

56. Minä olen ori, onnellinen laumassani. Vietän kesän pähkinäpuiden alla ja talvehdin lintujen pesäpuiden alla. Siellä nautin olostani.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Kuvituskuvan otin muistoksi Pariisissa Guimet-museon näyttelyssä La Chine des Tang, Tang-dynastian Kiina. Kävin siellä 3. maaliskuuta 2025.

Näyttely syntyi yhteistyössä Guimet-museon ja yli 30 kiinalaisen museon välillä ja molempien valtioiden kulttuuriperintöinstituutioden tuella. 207 teoksesta monet olivat ensimmäistä kertaa näytteillä Kiinan ulkopuolella.

Tang-dynastiaa kuvataan usein kliseisesti monikulttuurisen Kiinan kulta-aikana. Toisaalta klisee on tervetullut vastapaino myytille sulkeutuneesta, ikuisen muuttumattomasta Kiinasta. Guimet-museon perustaja Émile Guimet oli itse erityisen kiinnostunut Tang-dynastiasta ja kirjoitti aiheesta jopa oopperalibreton vuonna 1894.

Olen joskus miettinyt ranskalaista Kiina-intoilua ja koittanut nähdä siinä kahden "keskuksen valtakunnan" peilailua. Joka kerta kun käyn Ranskassa, rautatieasemien ja lentokenttien kioskien aikakauslehtirivit ovat aina täynnä imperiumiaiheisia otsikoita... joko menneisyydestä tai nykyajalta.

Imperiumiaihe liittyy tiiviisti myös muinaisturkkilaiseen historiaan, sillä turkkilaiset mainitaan ensimmäisiä kertoja historiassa nimenomaan uuden suurvallan perustajina ja vanhan imperiumin uhmaajina. Hevoset ja dynaaminen ratsuväkistrategia olivat keskeisiä tässä prosessissa.

Mutta nyt olemme harhailleet aika kauas varsinaisen enteen aiheesta. Kuten Ferdinand-härkä Disneyn vanhassa klassikkoanimaatiossa, enteen ori haluaa vain rauhassa nauttia olostaan pähkinäpuiden alla. Toivomme sitä onnea kaikille elollisille olennoille.

[ainurelmgren@mementomori.social]

57. Naisen lemmitty kuoli. Hänen sankonsa jäätyi.
Miksi hänen lemmittynsä kuolisi? Mies oli herra arvoltaan.
Miksi hänen sankonsa jäätyisi? Se oli jätetty auringonvaloon.
Tietäkää siis: Tämän enteen alussa on vähän tuskaa, myöhemmin se muuttuu hyväksi.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Enteen alkupuoli edustaa ehkä naisen huolia ja pelkoja, eikä toteutuneita tapahtumia.

Kuvassa muinainen siperialainen sanko (British Museum). Arvokas pronssinen hautalahja, ei arkiesine. https://www.britishmuseum.org/collection/object/A_1961-0712-1

[ainurelmgren@mementomori.social]

58. Äidilleen ja isälleen vihastunut poika karkasi. Myöhemmin hän mietti asiaa ja palasi kotiin.
Hän palasi sanoen: "Hyväksyn äitini neuvon! Kuuntelen isäni sanoja!"
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Kuvituskuva on peräisin Mogaon temppeliluolasta nro 428, ja se on maalattu 500-luvulla jaa. Lisätietoja: https://christian-hudak.squarespace.com/blog/2018/3/7/jataka-tale-prince-mahasattva

[ainurelmgren@mementomori.social]

59. En aio mädättää vuoden varttunutta! En aio pilata kuukauden täyttänyttä! Tulkoon niille hyvää! Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Salaperäinen enne. En ole vielä löytänyt tulkintaa sille. Tutkimukset jatkuvat...

[ainurelmgren@mementomori.social]

60. Olen isokauriin uros yhdeksänpiikkisin sarvin. Nousten isoille, vahvoille polvilleni mylvin.
Taivas ylläni kuuli sen. Ihmiset alhaalla tajusivat sen. Niin mahtava olen.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Laitetaan vielä yksi enne, koska nro 59 oli niin omituinen. Tämä enne kuuluu hyviin enteisiin, joissa eläin - villi tai kesy - liikkuu vapaana ja voimakkaana.

Enteen eläin on yleensä käännetty sanalla maraali. Maraali on itäinen isokauris, Cervus elaphus maral. Se esiintyy Suomessa satunnaisesti vieraslajina. On myös mahdollista, että enteessä esiintyvä eläin on vapiti (Cervus canadensis), jota latinalaisesta nimestään huolimatta tavataan myös Itä-Aasiassa, tai joku shikan eli Cervus nipponin nykyään sukupuuttoon kuollut alalaji.

Isokauriin muinaisturkkilainen nimi on sıgun, mikä muistuttaa nykyturkin sanaa hirvelle (Alces alces): sığın. (Vrt. englannin "elk" ja suomen "hirvi", joita on käytetty molemmista lajeista.)

(Lisäys: No mistäs maraali-sana sitten tulee? Keski-mongoliasta tietenkin. Se tarkoittaa alun perin isokauriin naarasta, mutta myös vertauskuvallisesti kaunotarta, ja näissä merkityksissä se on lainattu moniin kieliin mongolivalloitusten jälkeen.)

Muita vastaavia hyviä enteitä:
Nro 3, kultasiipinen kokkolintu. https://h-net.social/@ainurelmgren/115802647723956520
Nro 20, kameliori. https://mementomori.social/@ainurelmgren/115995690781711261
Nro 40, partakorppikotka/nuorukainen. https://mementomori.social/@ainurelmgren/116120470118495464
Nro 51, kokkolintu. https://mementomori.social/@ainurelmgren/116206990754982243
Nro 56, ori. https://mementomori.social/@ainurelmgren/116232610084945428

Kuvituskuva: Kaurisdemonin pää Mogaon temppeliluolista löytyneestä Tang-dynastian aikaisesta käsikirjoituksesta (British Museum). https://www.britishmuseum.org/collection/object/A_1919-0101-0-177-1-3

[ainurelmgren@mementomori.social]

61. Kurki laskeutui lepopaikalleen. Huomaamattaan se jäi ansaan. Se istuu kykenemättä liikkumaan.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

Yllätys: Enne, jossa kuvaillaan paikalleen juuttunutta eläintä, onkin hyvä! Muinaisturkkilaisessa enteiden kirjassa 800-luvulta on tähän mennessä enimmäkseen toistunut kuvio, jonka mukaan vapaasti liikkuva ja hyvin ravittu eläin on onnen merkki, kun taas sidottu tai muilla tavoin liikkumattomuuteen pakotettu eläin merkitsee epäonnea.

Miksi kurkiparan jääminen ansaan on hyvä enne? Onko enteen piilopäähenkilö metsästäjä, joka on virittänyt ansan?

Kuvituskuvassa on Liao-dynastian aikainen jadesta valmistettu vyöhela, joka esittää kurkea. Liao-dynastian perustivat pohjoisaasialaiset khitaanit, jotka puhuivat mongolinsukuista kieltä ja valloittivat suuren osan 900-luvun alussa romahtaneesta Tang-dynastian valtakunnasta. Heistä tuli keskiajan uiguurien naapureita. Ehkä tämä vyöhela kulkeutui uiguuri- tai sogdikauppiaiden mukana ympäri Keski-Aasiaa, kunnes muuan Charles Masson osti sen kabulilaisesta basaarista vuonna 1880. Hela päätyi lopulta Massonin lahjoitusten mukana British Museumiin. https://www.britishmuseum.org/collection/object/A_1880-3611

[ainurelmgren@mementomori.social]

62. Minä olen myskikauris. Vuorta kiivettyäni jään sinne viettämään kesää. Olen iloinen. Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

En löytänyt muinaista kuvaa myskikauriista, mutta mielestäni tämä Nikolai Usikin valokuva (Wikimedia Commons) on nätti. Muokkasin kuvaa rajaamalla.

[ainurelmgren@mementomori.social]

63. Kaanin sotajoukko lähti ajometsästykseen. Uroskauris joutui saarretuksi. Kaani pyydysti sen kädellään. Kaikki hänen sotilaansa iloitsevat. Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Kuvituskuva on peräisin Pohjois-Kiinassa 400-500-luvulla jaa toimineen sogdiylimyksen haudasta. Sogdit olivat iraninkielinen kansa, joka toimi kauppiaina, sotureina ja diplomaatteina Silkkitien varrella myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan aikoihin. Sogdit tekivät usein tiiviisti yhteistyötä muinaisturkkilaisten valtakuntien ja hallitsijasukujen kanssa. Tämän huomaa myös haudan koristeluissa, joissa on kuvattu turkkilaisia ratsumiehiä, metsästäjiä sekä kaani jurtassaan. Haudan esineistöä säilytetään nykyään Mihon museossa, Kiotossa.

[ainurelmgren@mementomori.social]

64. Minä olen valkeakaulainen siniharmaa haukka. Istuen kalliolla nautin näköaloista. Pähkinöitä täynnä olevassa poppelissa vietän kesäni.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on erittäin hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Olisikohan muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus)? Kuvaus sopisi alalajiin Falco peregrinus babylonicus, jonka levinneisyys ulottuu muinaisturkkilaisten ja uiguurien maille itä-Iranista Altai-vuorille.

En ole piirtänyt jalohaukkoja kovin usein, mutta halusin tässä vähän mainostaa sarjakuvaani, jota voi seurata (satunnaisesti) täällä: https://www.goldenbird.se/

Goldenbirdin tarina ei sinänsä liity muinaisturkkilaisten enteisiin, vaan ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin levottomiin tunnelmiin Adrianmeren rannalla. Mutta ehkä matka vielä jatkuu itäänpäin - ex oriente lux.

[ainurelmgren@mementomori.social]

65. Lihavan hevosen suu koveni. Sen omistaja ei kykene parantamaan sitä.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on huono.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Enteiden kirjan viimeinen enne on valitettavasti huono. Emme tiedä, missä järjestyksessä kirjaa tuli lukea 800-luvulla jaa., kun se kirjoitettiin. Kirja päättyy vielä lyhyeen epilogiin, jotka lisään tämän päivityksen jatkeeksi.

Kuva: Pulska hevonen ja keskiaasialaisen näköinen mies kiinalaisen Zhao Mengfun maalauskääröstä Yuan-dynastian aikakaudelta (v. 1296). Metropolitan Museum of Art. Kuvaa, jossa muukalainen ja kiinalainen ylimys taluttavat hyvin ravittuja hevosia, on tulkittu vertauskuvaksi kiinalaissyntyisen älymystö-virkamieskunnan ahdingolle mongolivallan aikana. Hyvän hallinnon symboli, Bole, taitava hevosten arvioija, kuvattiin usein taluttamassa hevosta. Hevosen ja virkamiehen kyvykkyyden tunnistaminen ja ominaisuuksien arvioinnin taito toimi vertauskuvana oppineiden arvostukselle ja ansioiden mukaiselle palkitsemiselle. Maalaus on siis vetoomus kiinalaisten oppineiden taholta mongolidynastialle, joka suosi muita kansallisuuksia han-kiinalaisten kustannuksella korkeissa viroissa. https://www.metmuseum.org/ru/art/collection/search/40507

[ainurelmgren@mementomori.social]

Enteiden kirja. Epilogi.

Nyt, rakkaat poikani, tietäkää siis: Tämä enteiden kirja on hyvä. Näin jokainen on oman kohtalonsa herra.

Leopardin vuonna, toisen kuukauden viidentenätoista päivänä, minä, Taygüntanissa asuva nöyrä munkki*, kuunneltuani burua-gurua**, kirjoitin tämän kirjan rakastavalle isoveljellemme kenraali İtačukille***.

#Irkbitig #Enteidenkirja #Muinaisturkki

* dentar, sogdinkielinen sana, joka voi tarkoittaa munkkia tai valittua. Manikealaisuudessa valitut olivat uskonnollisia asiantuntijoita, joilla oli erityinen askeettinen elämäntapa ja ruokavalio. Manikealaisuuden periaatteiden mukaan heidän tehtävänsä oli vapauttaa materiaan vangittuja valon hippusia syömällä kasvisruokaa. Maallikot tukivat heidän askeettista elämäntapaansa elättämällä heitä.

** Burua-guru, arvonimi.

*** Uiguurikenraali. Uiguurien muinainen kaanikunta (744–840 jaa) oli historian ensimmäinen ja ainoa valtio, joka Bögü-kaanin päätöksestä vuonna 763 valitsi manikealaisuuden valtionuskonnoksi. Manikealaisuutta vainottiin Rooman valtakunnassa, sasanidien Persiassa sekä Tang-dynastian Kiinassa, mutta se koki lyhyen uuden tulemisen mongolien Yuan-dynastian aikana.

*****

Kuva: Irk bitigin eli Enteiden kirjan käsikirjoituksen viimeiset sivut. Muinaisturkkilaisten riimujen päälle on kirjoitettu buddhalaisia rukouksia kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä. Käsikirjoitus on British Libraryn hallussa, sillä unkarilais-brittiläinen tutkimusmatkailija Aurel Stein vei sen Mogaon temppeliluolista ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Enteiden kirja on harvinainen ja jännittävä lähde - kurkistus 800-900-luvun muinaisturkkilaiseen mielenmaisemaan. Vaikka se on manikealaisen munkin laatima, viittaukset manikealaiseen kosmologiaan ovat harvassa. Enteissä puhutaan arkielämästä Silkkitien varrella, kesyjen ja villien eläinten hyvinvoinnista kannetaan huolta, luontoilmiöitä havainnoidaan, ja välillä kohdataan suosikkihahmoni, vanha tien jumala joka korjaa sen, mikä on rikkoutunut.

Tänään on syntymäpäiväni ja kevätpäivän tasaus - hyvä päivä päättää tämä projekti. Kiitos kaikille, jotka ovat seuranneet Enteiden kirjan päivityksiä instanssista toiseen, jakaneet ja kommentoineet. Enteiden kirja elää nyt omaa elämäänsä fediversessä ja tulen varmasti palaamaan yksittäisiin enteisiin jatkossakin. Olkoon vanha tien jumala kanssamme! Olkoon kaikki hyvin! Ädgüsi bolzun!