Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
-
Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
Minusta on kiinnostava tämä ajatus, että
a) kirjoja luetaan kai koko ajan vähemmän
b) näin ollen kirjoja lukee se porukka, jota kirjallisuus taiteena erityisesti kiinnostaa (eivät massat)
c) silti jostain syystä juuri tämä porukka piittaa niin vähän teoksen kaunokirjallisesta tasosta, että tekoälytuotos kelpaa.@raik_su Täähän on tää kun arvon merkit (tietyt ammattinimikkeet, koulutusnimikkeet, automerkit, vaatemerkit, materiaalinimet, harrasteet) on arvokkaita symbolisella tavalla yhteydestään valtaan, eikä konkreettisella tasolla siitä mitä ne on symbolien ulkopuolella. Eli lukeminen nähdään arvokkaana, tavoiteltavana harrasteena, koska lukeneet on lähempänä vallan kahvaa, mutta sillä mitä on lukenut ja onko ymmärtänyt ei ole merkitystä tässä rituaalissa.
Modernia taikauskoa symbolien merkityksestä -
@raik_su Kai kirjailijoillakin on vähän erilaisia lähestymistapoja tekoälyyn. Karo Hämäläinen visioi viime viime viikolla E-kirjastopäivillä, miten kirjat voisi sopeutua lukijan/kuuntelijan mukaan ja puhui aika kritiikittä AI:n mahdollisuksista ja että tämä on vain yksi osa samaa kehitystä kuin kirjapainotaito ja netti. Itse olen myös vähän taipuvainen ajattelemaan, että tietyntyyppinen kaavamainen "bulkkikirjallisuus" uppoaa vaikka olisi tekoälyn runoilemaa ja eiköhän se osittain jo ole, maailmalla on näitä kirjoja, joihin on jäänyt chat gpt:n prompteja. Ihmisten tekemä kirjallisuus ei katoa, siitä tulee vain entistä pienemmän porukan huvia, sitä surullisenkuuluisaa luksusta.
@lukija Katson tätä niin omituisesta kulmasta kun olen runoilija. Ehkä voisin suosiolla lakata olemasta "kirjailija" ja ryhtyä joksikin luksustelijaksi saman tien.
-
@lukija Katson tätä niin omituisesta kulmasta kun olen runoilija. Ehkä voisin suosiolla lakata olemasta "kirjailija" ja ryhtyä joksikin luksustelijaksi saman tien.
@raik_su Minusta runoudessa tämä jollain tapaa näkyy jo, esim. Siemenholvin kaltaisina, fyysisesti lähes lukukelvottomina kirjaesineinä ja toisaalta vaikkapa Bokehin hyvin rajatuissa, käsityönä tehdyissä painoksissa jne. Ja on myös painatteita, joita tietyissä piireissä hypetetään, mutta painos on loppu eikä vihkosia yms. ole kirjastoissa, eli mentaliteetti on "tietäjät tietää" ja mennään eksklusiiviseen suuntaan.
-
@turmalina Tuntuu että (pienissä piireissäni) on nähtävissä, että nuoret haluavat taas koskettaa konkreettisia esineitä ja tehdä asioita käsillään. Tai ehkä he ovat aina halunneet, en vain ole tuntenut nuoria. Samaan aikaan tungetaan kaikkeen tekoälyä ja etäännytetään ihmisiä konkretiasta koko ajan kauemmas.
Toisaalta käsityöammatit voivat olla ainoita, joita maailmaan jollain aikavälillä jää, eli hyvä jos nuori haluaa opiskella vaikka sähköhommia tai putkisaneerausta.
@turmalina Muistan siis esim. sellaisen hetken kun tuttu nuori oli töissä puistohommissa ja selitti minulle innoissaan että siellä oli ihan oikeat vesihanat, sellaiset joissa oli pyöreä osa jota piti kiertää auki ja kiinni. Olin siinä vähän että aaaaaaa, me elämme _näin_ erilaisisissa maailmoissa. Tosiaan, asioiden toimiminen koskettamalla voi olla ihan mahtavan eksoottista.
-
@raik_su Täähän on tää kun arvon merkit (tietyt ammattinimikkeet, koulutusnimikkeet, automerkit, vaatemerkit, materiaalinimet, harrasteet) on arvokkaita symbolisella tavalla yhteydestään valtaan, eikä konkreettisella tasolla siitä mitä ne on symbolien ulkopuolella. Eli lukeminen nähdään arvokkaana, tavoiteltavana harrasteena, koska lukeneet on lähempänä vallan kahvaa, mutta sillä mitä on lukenut ja onko ymmärtänyt ei ole merkitystä tässä rituaalissa.
Modernia taikauskoa symbolien merkityksestä@Mimesatwork @raik_su
Keskiviikkona Helsingin yliopiston keskustakampuksen liepeillä ja Kruununhaassa lyhtypylväisiin oli teipattu lappuja, joissa mainostettiin jotain performatiivisen lukemisen kilpailua (en muista tarkkaa sanamuotoa). Onkohan joku nyt ironisesti tarttunut viimevuotiseen keskusteluun lukemisesta performanssina? Toisaalta juuri tänään oli Hesarissa lifestyle-juttu, jossa kerrottiin, että kirjahylly on nykyään statussymboli. -
@raik_su Minusta runoudessa tämä jollain tapaa näkyy jo, esim. Siemenholvin kaltaisina, fyysisesti lähes lukukelvottomina kirjaesineinä ja toisaalta vaikkapa Bokehin hyvin rajatuissa, käsityönä tehdyissä painoksissa jne. Ja on myös painatteita, joita tietyissä piireissä hypetetään, mutta painos on loppu eikä vihkosia yms. ole kirjastoissa, eli mentaliteetti on "tietäjät tietää" ja mennään eksklusiiviseen suuntaan.
@lukija Joo, se on vähän hankalaa. En tajua miksei kirjoja julkaista muodossa, jossa sen voi helposti ostaa/lainata, kantaa kotiin, sijoittaa kirjahyllyyn ja lukea. Mutta toki saa tehdä tällaisia tekoja.
Saatan olla huonossa välissä kun haluan kirjoittaa runoa, joka on helposti lähestyttävää. Vähän sellainen luksustuote joka onkin makkaraa
. -
@lukija Joo, se on vähän hankalaa. En tajua miksei kirjoja julkaista muodossa, jossa sen voi helposti ostaa/lainata, kantaa kotiin, sijoittaa kirjahyllyyn ja lukea. Mutta toki saa tehdä tällaisia tekoja.
Saatan olla huonossa välissä kun haluan kirjoittaa runoa, joka on helposti lähestyttävää. Vähän sellainen luksustuote joka onkin makkaraa
.@raik_su Minustakin kaikenlaista mahtuu kyllä, eli en sikäli vastusta erilaisia projekteja, lähinnä se on ollut oma harmitus että kuulee jostakin kun se on jo "mennyt" eikä pääse enää alkuperäisen äärelle. Toisaalta oma ajatus tulevaisuudesta on sen verran dystooppinen, että toivon jonkun ylläpitävän esim. mekaanista painotaitoa, jotta voidaan painaa jotain sittenkin kun sähköverkko ja teknologiat on romahtaneet. Toki kirjojen painaminen ei ehkä silloin ole ihmiskunnan ykkösprioriteetti, mutta silti, on hyvä osata tehdä asioita käsillä ilman softaa.
-
@raik_su Minustakin kaikenlaista mahtuu kyllä, eli en sikäli vastusta erilaisia projekteja, lähinnä se on ollut oma harmitus että kuulee jostakin kun se on jo "mennyt" eikä pääse enää alkuperäisen äärelle. Toisaalta oma ajatus tulevaisuudesta on sen verran dystooppinen, että toivon jonkun ylläpitävän esim. mekaanista painotaitoa, jotta voidaan painaa jotain sittenkin kun sähköverkko ja teknologiat on romahtaneet. Toki kirjojen painaminen ei ehkä silloin ole ihmiskunnan ykkösprioriteetti, mutta silti, on hyvä osata tehdä asioita käsillä ilman softaa.
@lukija Joo, hitsi. Ajattelen usein, mitä käsillä tekemisen taitoja a) minä tarvitsen b) ihmisyhteisöt tarvitsevat jotta pysytään edes elossa sitten kun teknologinen maailma romahtaa (eikä juuri kukaan enää muista, miten asiat tehtiin ennen). Voi toki käydä niin että romahdus tapahtuu vasta kun aika on minusta jättänyt, mutta tietojen ja taitojen kerääminen on liki ainoa asia, jolla valmistautua ennakoimattomaan maailmaan, joten ei kun oppimaan.
-
@lukija Joo, hitsi. Ajattelen usein, mitä käsillä tekemisen taitoja a) minä tarvitsen b) ihmisyhteisöt tarvitsevat jotta pysytään edes elossa sitten kun teknologinen maailma romahtaa (eikä juuri kukaan enää muista, miten asiat tehtiin ennen). Voi toki käydä niin että romahdus tapahtuu vasta kun aika on minusta jättänyt, mutta tietojen ja taitojen kerääminen on liki ainoa asia, jolla valmistautua ennakoimattomaan maailmaan, joten ei kun oppimaan.
@lukija Esim. en ole hävittänyt poljettavaa ompelukonetta, vaikka toki ymmärrän, että jokin vaatteiden korjaaminen tai valmistaminen on ihan viimeinen asia mielessä kun ei ole ruokaa eikä tosiaan mitään kangasta mistä tehdä niitä vaatteita. Pitäisi aloittaa jostain pellavankasvatuksesta ja selvittää, miten siitä kuidusta tehdään lankaa jne. Kutoa osaan, mutta kangaspuitakaan ei ole. Ihan mahdoton homma olisi olla oikeasti edes etäisesti hivenen omavarainen.
-
@lukija Joo, hitsi. Ajattelen usein, mitä käsillä tekemisen taitoja a) minä tarvitsen b) ihmisyhteisöt tarvitsevat jotta pysytään edes elossa sitten kun teknologinen maailma romahtaa (eikä juuri kukaan enää muista, miten asiat tehtiin ennen). Voi toki käydä niin että romahdus tapahtuu vasta kun aika on minusta jättänyt, mutta tietojen ja taitojen kerääminen on liki ainoa asia, jolla valmistautua ennakoimattomaan maailmaan, joten ei kun oppimaan.
@raik_su @lukija
Mitä tulee Karo Hämäläiseen, suhtaudun epäluuloisesti henkilöön, jonka mukaan ”Nykyisin koen, että hauskimmat juhlat ja kiehtovin ajattelu ovat kirjallisuuspiirien sijaan muualla. Ehkäpä Slushissa ja Otaniemessä.”En tiedä, onko noin ajattelevalla mitään mielenkiintoista sanottavaa kirjallisuuden tulevaisuudesta, kun Slushin parhaat bileetkin olivat jo varmaan vuosikymmen sitten ja Otaniemessä lähinnä suoritetaan tutkintoputkessa
(Hesarin haastattelu maksumuurin takana)
HS Visio | Kirjailijat tuhlaavat energiaa Spotify-taistoon, sanoo varakas kirjailija Karo Hämäläinen
Suomalaiset kirjailijat tuhlaavat energiaansa Spotify-keskustelussa. On siis syytä kääntää katse valtioon, jos kirjallisuus halutaan pelastaa, sanoo Karo Hämäläinen. Hän on itse varakas kirjailija, joka on ainakin toistaiseksi lopettanut kirjojen kirjoittamisen.
Helsingin Sanomat (www.hs.fi)
-
@lukija Esim. en ole hävittänyt poljettavaa ompelukonetta, vaikka toki ymmärrän, että jokin vaatteiden korjaaminen tai valmistaminen on ihan viimeinen asia mielessä kun ei ole ruokaa eikä tosiaan mitään kangasta mistä tehdä niitä vaatteita. Pitäisi aloittaa jostain pellavankasvatuksesta ja selvittää, miten siitä kuidusta tehdään lankaa jne. Kutoa osaan, mutta kangaspuitakaan ei ole. Ihan mahdoton homma olisi olla oikeasti edes etäisesti hivenen omavarainen.
@lukija (Aloittaa tekoälystä, päätyy kangaspuihin
.)Mutta juuri näin ennustamaton maailma tällä hetkellä on, että samaan aikaan pitää varautua valtavaan teknologialoikkaan joka vie kaikkien työt että analogiseen maailmanloppuun ilman sähköä ja globaaleja ruokamarkkinoita.
-
@turmalina Muistan siis esim. sellaisen hetken kun tuttu nuori oli töissä puistohommissa ja selitti minulle innoissaan että siellä oli ihan oikeat vesihanat, sellaiset joissa oli pyöreä osa jota piti kiertää auki ja kiinni. Olin siinä vähän että aaaaaaa, me elämme _näin_ erilaisisissa maailmoissa. Tosiaan, asioiden toimiminen koskettamalla voi olla ihan mahtavan eksoottista.
Niinhän sitä eletään. Kierrettävät vesihanat, jotka olivat itsestäänselvyys meidän muistamanamme aikana.
Entäpäs se nuori, jolle isoisä esitteli kirjoituskonettaan. "Ah, reaaliaikainen tulostus!", oli nuori huutanut innoissaan.
Puhelimista tietysti puhumatta.
Näin videon, jossa nuorille näytettiin lankapuhelinta ja kysyttiin tietävätkö he, mikä se on. Yksi tyttö vastasi: "Joo,sehän on teatteripuhelin." Oli nähnyt sellaista käytettävän jossain näytelmässä. -
@raik_su Minusta runoudessa tämä jollain tapaa näkyy jo, esim. Siemenholvin kaltaisina, fyysisesti lähes lukukelvottomina kirjaesineinä ja toisaalta vaikkapa Bokehin hyvin rajatuissa, käsityönä tehdyissä painoksissa jne. Ja on myös painatteita, joita tietyissä piireissä hypetetään, mutta painos on loppu eikä vihkosia yms. ole kirjastoissa, eli mentaliteetti on "tietäjät tietää" ja mennään eksklusiiviseen suuntaan.
@lukija @raik_su Musta oli vähän tylsää, kun Tanssiva karhu meni Fun Primaveralle. Hieno teos ja palkintonsa ansainnut sisältönsä puolesta, mutta 150 kappaleen itse tehty painos tekee kirjaan tutustumisesta vähän työlästä... No, Tampereella niitä oli kirjastossa kolme, joten sen sai suhtkoht tuskatta.
-
@raik_su @lukija
Mitä tulee Karo Hämäläiseen, suhtaudun epäluuloisesti henkilöön, jonka mukaan ”Nykyisin koen, että hauskimmat juhlat ja kiehtovin ajattelu ovat kirjallisuuspiirien sijaan muualla. Ehkäpä Slushissa ja Otaniemessä.”En tiedä, onko noin ajattelevalla mitään mielenkiintoista sanottavaa kirjallisuuden tulevaisuudesta, kun Slushin parhaat bileetkin olivat jo varmaan vuosikymmen sitten ja Otaniemessä lähinnä suoritetaan tutkintoputkessa
(Hesarin haastattelu maksumuurin takana)
HS Visio | Kirjailijat tuhlaavat energiaa Spotify-taistoon, sanoo varakas kirjailija Karo Hämäläinen
Suomalaiset kirjailijat tuhlaavat energiaansa Spotify-keskustelussa. On siis syytä kääntää katse valtioon, jos kirjallisuus halutaan pelastaa, sanoo Karo Hämäläinen. Hän on itse varakas kirjailija, joka on ainakin toistaiseksi lopettanut kirjojen kirjoittamisen.
Helsingin Sanomat (www.hs.fi)
@turmalina @raik_su Joo, eihän hänen kantansa enää mikään salaisuus ole (talouskirjoilla/-puheella tienaa paremmin kuin romaaneilla). Olisin mieluummin kuunnellut Markus Leikolan selvityksen kirja-alan tulevaisudesta jota Hämäläinen oli kutsuttu paikkaamaan, siinä voi olla jotain todellista lihaa luiden ympärillä, mutta ei ilmeisesti ole vielä valmis.
Tämä HS:n jutussa ollut "kalibroi itsesi" oli myös puheenvuorossa vahvasti esillä: kirjoita paremmin audioon sopivaa, selitä, kertaa, tyhmennä, kirjoita lyhyempiä lukuja jotta kuuntelijan on helpompi seurata jne. Sinänsähän tässä maailmanajassa kaikki joutuvat muutenkin työelämässä jollain tavalla juoksemaan "pidä itsesi ajankohtaisena" -mantran perässä vaikka ei itse haluaisikaan, mutta silti ainakin oma mieli vastustaa tätä kirjallisuuden suhteen. Kaiken kirjallisuuden ei mielestäni tarvitse olla mukavaa ja helposti sulavaa, vaan pitäisi arvostaa myös sitä että asiat voivat vaatia aikaa, vaivaa, kehittymistä ja ponnistelua.
-
@lukija (Aloittaa tekoälystä, päätyy kangaspuihin
.)Mutta juuri näin ennustamaton maailma tällä hetkellä on, että samaan aikaan pitää varautua valtavaan teknologialoikkaan joka vie kaikkien työt että analogiseen maailmanloppuun ilman sähköä ja globaaleja ruokamarkkinoita.
@raik_su Minä olen onneton kädentaidoissa, mutta ajattelen kyllä ettei tarvita kuin pahimmillaan 1-2 sukupolvea ja jotkut taidot katoavat. Monet hevosten kanssa tehtävät pelto- ja metsätyöt taitavat tällaisia jo olla. Äitini on perinnetaitaja monissa käsityötekniikoissa (mm. nuo kangaspuut), mutta itsellä ei ole siihen suuntaan ollut lahjoja eikä kiinnostusta, joten valitettavasti en kanna näitä taitoja mukanani. Sitten on harvinaiset Lasse Nordlundit, jotka ehkä vielä taitavat, mutta joita pidetään lähinnä höperöinä.
(Tosiaan, tekoälystä apokalypsiin, ei myöskään tunnu Skynetit enää ihan yhtä mahdottomilta kuin 90-luvulla.)
-
@lukija @raik_su Musta oli vähän tylsää, kun Tanssiva karhu meni Fun Primaveralle. Hieno teos ja palkintonsa ansainnut sisältönsä puolesta, mutta 150 kappaleen itse tehty painos tekee kirjaan tutustumisesta vähän työlästä... No, Tampereella niitä oli kirjastossa kolme, joten sen sai suhtkoht tuskatta.
-
@lukija (Aloittaa tekoälystä, päätyy kangaspuihin
.)Mutta juuri näin ennustamaton maailma tällä hetkellä on, että samaan aikaan pitää varautua valtavaan teknologialoikkaan joka vie kaikkien työt että analogiseen maailmanloppuun ilman sähköä ja globaaleja ruokamarkkinoita.
@raik_su Tässä Uutispodcastissa oli minusta toiveikkaampaa suhtautumista työnteon murrokseen eli "AI vie kaikki työt" ei ehkä pidäkään paikkaansa.
https://areena.yle.fi/1-77191276 @lukija -
R relay@relay.an.exchange shared this topic
-
Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
Minusta on kiinnostava tämä ajatus, että
a) kirjoja luetaan kai koko ajan vähemmän
b) näin ollen kirjoja lukee se porukka, jota kirjallisuus taiteena erityisesti kiinnostaa (eivät massat)
c) silti jostain syystä juuri tämä porukka piittaa niin vähän teoksen kaunokirjallisesta tasosta, että tekoälytuotos kelpaa.@raik_su En lue kirjoja joita kukaan ei ole vaivautunut kirjoittamaan.
-
Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
Minusta on kiinnostava tämä ajatus, että
a) kirjoja luetaan kai koko ajan vähemmän
b) näin ollen kirjoja lukee se porukka, jota kirjallisuus taiteena erityisesti kiinnostaa (eivät massat)
c) silti jostain syystä juuri tämä porukka piittaa niin vähän teoksen kaunokirjallisesta tasosta, että tekoälytuotos kelpaa.Ylellä juttu jatkuu ja nyt Microsoft ennustaa että kirjailijat ovat listan huipulla ammateissa joihin tekoäly vaikuttaa eniten.
(Tämä tuntuu vähän sellaiselta että taas joku, jolla ei ole kokemusta tietyistä ammateista, toteaa juuri niiden ammattitaidon olevan niin mitätöntä että sen voi korvata koneella.)
-
Ylellä juttu jatkuu ja nyt Microsoft ennustaa että kirjailijat ovat listan huipulla ammateissa joihin tekoäly vaikuttaa eniten.
(Tämä tuntuu vähän sellaiselta että taas joku, jolla ei ole kokemusta tietyistä ammateista, toteaa juuri niiden ammattitaidon olevan niin mitätöntä että sen voi korvata koneella.)
Mutta asian sivu, se mikä minua tässä uutisoinnissa huolestuttaa on se, että nyt listataan ammatteja, joihin nuorten ei kannata enää tähdätä. Kyllä sen kirjallisuuden näinkin saa kuolemaan; hoetaan vain että kirjailijoita ei kohta tarvitse kukaan.
