Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
-
@kowry Joo, tarinoiden kuunteleminen voi mennä samaan kategoriaan kuin musiikin kuunteleminen, mutta siinäkin tuntuisi tosi hassulta että tekisi vaikka töitä ja popittaisi kirjaa samalla korviin. Musiikki voi olla ihan vain taustamelua, kirja harvoin.
Mutta kuunteluformaatissa niillä on kyllä yhteytensä.
@kowry Tämän takia itse asiassa olen vähän ennustellut, että äänikirjat ja painetut kirjat tulevat jossain vaiheessa eriytymään aivan eri taiteenlajeiksi. Mikä olisi hyväkin, koska aina ei ole järkeä tehdä äänikirjaksi jotain, mikä on tarkoitettu paperille ja päinvastoin. On viisautta ottaa jo kirjoittamisvaiheessa huomioon se, mihin formaattiin kirjoittaa.
-
Yhden tekoälybiisin kuuntelemiseen menee n. 3 minuuttia. Kirjan lukemiseen tunteja. Joten kirjoja harvoin luetaan silleen että no kunhan nyt on jotain millä täytän seuraavat tunnit/päivät/viikot, en niin piittaa tykkäänkö tai onko se laadukasta.
Voin olla täysin väärässä, ja vuonna 2030 kaikki kirjat ovat tekoälyn tuotosta. Mennessähän tuon näkee.
-
@kowry Joo, tarinoiden kuunteleminen voi mennä samaan kategoriaan kuin musiikin kuunteleminen, mutta siinäkin tuntuisi tosi hassulta että tekisi vaikka töitä ja popittaisi kirjaa samalla korviin. Musiikki voi olla ihan vain taustamelua, kirja harvoin.
Mutta kuunteluformaatissa niillä on kyllä yhteytensä.
-
-
@raik_su eiks massat nykyisin tykkää erityisesti kuunnella myös kirjoja. Ehkä jos kuuntelee kertomusta kotitöiden taustalla, ei niin suuresti kiinnitä huomiota vähän kökköön käännökseen.
-
-
Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
Minusta on kiinnostava tämä ajatus, että
a) kirjoja luetaan kai koko ajan vähemmän
b) näin ollen kirjoja lukee se porukka, jota kirjallisuus taiteena erityisesti kiinnostaa (eivät massat)
c) silti jostain syystä juuri tämä porukka piittaa niin vähän teoksen kaunokirjallisesta tasosta, että tekoälytuotos kelpaa.@raik_su
Tässä on ehkä nähtävissä sellainen Do Androids Dream of Electric Sheep? -tulevaisuus, eli että on halpoja keinotekoisia ja kalliimpia aitoja asioita.Laitoin eilen ensimmäistä kertaa 15 vuoteen filmiä kameraan ja kuvasin kymmenisen ruutua. Vähän jännittää, tuleeko niistä mitään, kun kameran takakannen tiivisteet olivat vähän hapertuneet eikä tähän hätään ollut uusia, joilla korjata tilanne. Mutta edelleen on liikkeitä, jotka myyvät filmikameran kannen tiviisteitä ja kehittävät filmiä. Turkuun on kuulemma auennut filmeihin erikoistunut kauppa.
Mutta filmikuvaaminen ei ole vähävaraisten harrastus, filmi ja sen kehittäminen maksavat useampia kymppejä kerrallaan. Vähän kuin kirjat, juuri selasin kirjakaupassa yhtä uutuusromaania, joka maksaa 35 euroa.
-
@raik_su
Tässä on ehkä nähtävissä sellainen Do Androids Dream of Electric Sheep? -tulevaisuus, eli että on halpoja keinotekoisia ja kalliimpia aitoja asioita.Laitoin eilen ensimmäistä kertaa 15 vuoteen filmiä kameraan ja kuvasin kymmenisen ruutua. Vähän jännittää, tuleeko niistä mitään, kun kameran takakannen tiivisteet olivat vähän hapertuneet eikä tähän hätään ollut uusia, joilla korjata tilanne. Mutta edelleen on liikkeitä, jotka myyvät filmikameran kannen tiviisteitä ja kehittävät filmiä. Turkuun on kuulemma auennut filmeihin erikoistunut kauppa.
Mutta filmikuvaaminen ei ole vähävaraisten harrastus, filmi ja sen kehittäminen maksavat useampia kymppejä kerrallaan. Vähän kuin kirjat, juuri selasin kirjakaupassa yhtä uutuusromaania, joka maksaa 35 euroa.
@turmalina Valokuvaaminen (filmille) oli kallista jo 20 vuotta sitten, en uskalla edes ajatella mitä se nyt on.
Ja kyllä; uutuuskirjojen ostamista pitää ihan suunnitella. Esim. Knausgårdin uutta en ole vielä ostanut, odottelen syksyn messuja, jos olisi vaikka tarjouksessa.
-
Voin olla täysin väärässä, ja vuonna 2030 kaikki kirjat ovat tekoälyn tuotosta. Mennessähän tuon näkee.
(Mahtavaa, olin kirjoittanut 2023 ja näin sen joka kerta lukiessani muodossa 2030.)
-
@turmalina Valokuvaaminen (filmille) oli kallista jo 20 vuotta sitten, en uskalla edes ajatella mitä se nyt on.
Ja kyllä; uutuuskirjojen ostamista pitää ihan suunnitella. Esim. Knausgårdin uutta en ole vielä ostanut, odottelen syksyn messuja, jos olisi vaikka tarjouksessa.
@turmalina Tuntuu että (pienissä piireissäni) on nähtävissä, että nuoret haluavat taas koskettaa konkreettisia esineitä ja tehdä asioita käsillään. Tai ehkä he ovat aina halunneet, en vain ole tuntenut nuoria. Samaan aikaan tungetaan kaikkeen tekoälyä ja etäännytetään ihmisiä konkretiasta koko ajan kauemmas.
Toisaalta käsityöammatit voivat olla ainoita, joita maailmaan jollain aikavälillä jää, eli hyvä jos nuori haluaa opiskella vaikka sähköhommia tai putkisaneerausta.
-
En muista kuulleeni tekoälyuutisia vielä. En ainakaan koskaan lue niitä tekoälytiivistelmiä kun ihan sama selailla artikkeli nopeasti. Mut yleisesti musta tuntuu että taiteesta syvästi kiinnostuneet ei oikein hahmota miten vähän normityyppiä kiinnostaa analysoida mediatuotoksia.
Ehkä tietynlaista "easy reading" -kirjallisuutta aletaan kirjoittaa myös se mielessä että kone ei hämmenny (olisi kauheaa, mutta ei kai mahdotonta).
-
En muista kuulleeni tekoälyuutisia vielä. En ainakaan koskaan lue niitä tekoälytiivistelmiä kun ihan sama selailla artikkeli nopeasti. Mut yleisesti musta tuntuu että taiteesta syvästi kiinnostuneet ei oikein hahmota miten vähän normityyppiä kiinnostaa analysoida mediatuotoksia.
Ehkä tietynlaista "easy reading" -kirjallisuutta aletaan kirjoittaa myös se mielessä että kone ei hämmenny (olisi kauheaa, mutta ei kai mahdotonta).
@kowry @eljas Viittaan ensimmäiseen tööttiini, en puhunutkaan ns. normityypeistä vaan siitä pienestä ihmisjoukosta, joka vielä lukee kirjoja.
Jos siis ajatellaan, että "normityyppejä" ovat ne, jotka ovat koko ikäni kertoneet minulle että taidehistoria on turhaa, taidetta ei kuulu rahoittaa, apurahat ovat ihme luksusta jne.
-
@kowry @eljas Viittaan ensimmäiseen tööttiini, en puhunutkaan ns. normityypeistä vaan siitä pienestä ihmisjoukosta, joka vielä lukee kirjoja.
Jos siis ajatellaan, että "normityyppejä" ovat ne, jotka ovat koko ikäni kertoneet minulle että taidehistoria on turhaa, taidetta ei kuulu rahoittaa, apurahat ovat ihme luksusta jne.
-
Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
Minusta on kiinnostava tämä ajatus, että
a) kirjoja luetaan kai koko ajan vähemmän
b) näin ollen kirjoja lukee se porukka, jota kirjallisuus taiteena erityisesti kiinnostaa (eivät massat)
c) silti jostain syystä juuri tämä porukka piittaa niin vähän teoksen kaunokirjallisesta tasosta, että tekoälytuotos kelpaa.@raik_su Kai kirjailijoillakin on vähän erilaisia lähestymistapoja tekoälyyn. Karo Hämäläinen visioi viime viime viikolla E-kirjastopäivillä, miten kirjat voisi sopeutua lukijan/kuuntelijan mukaan ja puhui aika kritiikittä AI:n mahdollisuksista ja että tämä on vain yksi osa samaa kehitystä kuin kirjapainotaito ja netti. Itse olen myös vähän taipuvainen ajattelemaan, että tietyntyyppinen kaavamainen "bulkkikirjallisuus" uppoaa vaikka olisi tekoälyn runoilemaa ja eiköhän se osittain jo ole, maailmalla on näitä kirjoja, joihin on jäänyt chat gpt:n prompteja. Ihmisten tekemä kirjallisuus ei katoa, siitä tulee vain entistä pienemmän porukan huvia, sitä surullisenkuuluisaa luksusta.
-
Tänään taas uhottiin Ylen artikkelissa että kirjallisuus hiipuu lähivuosina tekoälyn takia ("Kirjailijoiden, graafikoiden ja jopa elokuvantekijöiden ekosysteemi tulee katoamaan.")
Minusta on kiinnostava tämä ajatus, että
a) kirjoja luetaan kai koko ajan vähemmän
b) näin ollen kirjoja lukee se porukka, jota kirjallisuus taiteena erityisesti kiinnostaa (eivät massat)
c) silti jostain syystä juuri tämä porukka piittaa niin vähän teoksen kaunokirjallisesta tasosta, että tekoälytuotos kelpaa.@raik_su Täähän on tää kun arvon merkit (tietyt ammattinimikkeet, koulutusnimikkeet, automerkit, vaatemerkit, materiaalinimet, harrasteet) on arvokkaita symbolisella tavalla yhteydestään valtaan, eikä konkreettisella tasolla siitä mitä ne on symbolien ulkopuolella. Eli lukeminen nähdään arvokkaana, tavoiteltavana harrasteena, koska lukeneet on lähempänä vallan kahvaa, mutta sillä mitä on lukenut ja onko ymmärtänyt ei ole merkitystä tässä rituaalissa.
Modernia taikauskoa symbolien merkityksestä -
@raik_su Kai kirjailijoillakin on vähän erilaisia lähestymistapoja tekoälyyn. Karo Hämäläinen visioi viime viime viikolla E-kirjastopäivillä, miten kirjat voisi sopeutua lukijan/kuuntelijan mukaan ja puhui aika kritiikittä AI:n mahdollisuksista ja että tämä on vain yksi osa samaa kehitystä kuin kirjapainotaito ja netti. Itse olen myös vähän taipuvainen ajattelemaan, että tietyntyyppinen kaavamainen "bulkkikirjallisuus" uppoaa vaikka olisi tekoälyn runoilemaa ja eiköhän se osittain jo ole, maailmalla on näitä kirjoja, joihin on jäänyt chat gpt:n prompteja. Ihmisten tekemä kirjallisuus ei katoa, siitä tulee vain entistä pienemmän porukan huvia, sitä surullisenkuuluisaa luksusta.
@lukija Katson tätä niin omituisesta kulmasta kun olen runoilija. Ehkä voisin suosiolla lakata olemasta "kirjailija" ja ryhtyä joksikin luksustelijaksi saman tien.
-
@lukija Katson tätä niin omituisesta kulmasta kun olen runoilija. Ehkä voisin suosiolla lakata olemasta "kirjailija" ja ryhtyä joksikin luksustelijaksi saman tien.
@raik_su Minusta runoudessa tämä jollain tapaa näkyy jo, esim. Siemenholvin kaltaisina, fyysisesti lähes lukukelvottomina kirjaesineinä ja toisaalta vaikkapa Bokehin hyvin rajatuissa, käsityönä tehdyissä painoksissa jne. Ja on myös painatteita, joita tietyissä piireissä hypetetään, mutta painos on loppu eikä vihkosia yms. ole kirjastoissa, eli mentaliteetti on "tietäjät tietää" ja mennään eksklusiiviseen suuntaan.
-
@turmalina Tuntuu että (pienissä piireissäni) on nähtävissä, että nuoret haluavat taas koskettaa konkreettisia esineitä ja tehdä asioita käsillään. Tai ehkä he ovat aina halunneet, en vain ole tuntenut nuoria. Samaan aikaan tungetaan kaikkeen tekoälyä ja etäännytetään ihmisiä konkretiasta koko ajan kauemmas.
Toisaalta käsityöammatit voivat olla ainoita, joita maailmaan jollain aikavälillä jää, eli hyvä jos nuori haluaa opiskella vaikka sähköhommia tai putkisaneerausta.
@turmalina Muistan siis esim. sellaisen hetken kun tuttu nuori oli töissä puistohommissa ja selitti minulle innoissaan että siellä oli ihan oikeat vesihanat, sellaiset joissa oli pyöreä osa jota piti kiertää auki ja kiinni. Olin siinä vähän että aaaaaaa, me elämme _näin_ erilaisisissa maailmoissa. Tosiaan, asioiden toimiminen koskettamalla voi olla ihan mahtavan eksoottista.
-
@raik_su Täähän on tää kun arvon merkit (tietyt ammattinimikkeet, koulutusnimikkeet, automerkit, vaatemerkit, materiaalinimet, harrasteet) on arvokkaita symbolisella tavalla yhteydestään valtaan, eikä konkreettisella tasolla siitä mitä ne on symbolien ulkopuolella. Eli lukeminen nähdään arvokkaana, tavoiteltavana harrasteena, koska lukeneet on lähempänä vallan kahvaa, mutta sillä mitä on lukenut ja onko ymmärtänyt ei ole merkitystä tässä rituaalissa.
Modernia taikauskoa symbolien merkityksestä@Mimesatwork @raik_su
Keskiviikkona Helsingin yliopiston keskustakampuksen liepeillä ja Kruununhaassa lyhtypylväisiin oli teipattu lappuja, joissa mainostettiin jotain performatiivisen lukemisen kilpailua (en muista tarkkaa sanamuotoa). Onkohan joku nyt ironisesti tarttunut viimevuotiseen keskusteluun lukemisesta performanssina? Toisaalta juuri tänään oli Hesarissa lifestyle-juttu, jossa kerrottiin, että kirjahylly on nykyään statussymboli. -
@raik_su Minusta runoudessa tämä jollain tapaa näkyy jo, esim. Siemenholvin kaltaisina, fyysisesti lähes lukukelvottomina kirjaesineinä ja toisaalta vaikkapa Bokehin hyvin rajatuissa, käsityönä tehdyissä painoksissa jne. Ja on myös painatteita, joita tietyissä piireissä hypetetään, mutta painos on loppu eikä vihkosia yms. ole kirjastoissa, eli mentaliteetti on "tietäjät tietää" ja mennään eksklusiiviseen suuntaan.
@lukija Joo, se on vähän hankalaa. En tajua miksei kirjoja julkaista muodossa, jossa sen voi helposti ostaa/lainata, kantaa kotiin, sijoittaa kirjahyllyyn ja lukea. Mutta toki saa tehdä tällaisia tekoja.
Saatan olla huonossa välissä kun haluan kirjoittaa runoa, joka on helposti lähestyttävää. Vähän sellainen luksustuote joka onkin makkaraa
.
