CIRCLE WITH A DOT

Oon pelannut Cluedoa yhden kerran, mutta voisin pelata uudelleen joskus.

Sehän meni varsin hyvin ottaen huomioon, ettei kaikki arvuutettavat rivit olleet tuttuja!

Ratkaisin Sanapyramidin!

::::::::::🟥::::::::::::
::::::::🟧🟧:::::::::
:::::🟩🟩🟩:::::::
:::🟦🟦🟦🟦::::
:🟪🟪🟪🟪🟪:

2/4 virhettä

Pelaa itse: https://yle.fi/a/74-20131998
#sanapyramidi

@niksii Siinähän se taikatemppu olisi, kun ihmiset saataisiin kattavasti ymmärtämään, että systeemisiin ongelmiin on systeemiset ratkaisut

13/13
Oli taloudellinen tilanteesi kuitenkin mikä vain, voit aina tehdä omassa arjessasi valintoja ollaksesi vähemmän laiska. Ota se ensimmäinen askel, näe hieman enemmän vaivaa, sillä jossain vaiheessa tästä ylimääräisestä vaivannäöstä tulee olemaan hyötyä.

12/13
Laiskuus voi näkyä myös siinä, ettei sitä ensimmäistä aikaa välttämättä saada varattua hammaslääkäriin, fysioterapiaan tai jumppatunnille. Tällä hetkellä monella on kuitenkin myös taloudellisia haasteita, jotka tekevät joillekin meistä mahdottomaksi tai lähes mahdottomaksi ulkopuolisen avun hankkimisen oman hyvinvoinnin tueksi.

11/13
On totta, että markkinointi pitää toteuttaa siellä missä ihmiset ovat, mutta nykymaailmassa ihmiset ovat myös hyvin usein siellä, missä markkinointi tapahtuu ja tämä luo erilaisia haasteita siinä, missä se luo uusia mahdollisuuksia. Tämä toimintatapa myös alkaa pitkittyessään vähentämään mainonnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta.

10/13
Olemme myös tottuneet viimeisen 10-15 vuoden aikana siihen, että kaikki ihmiset ovat tavoitettavissa samassa paikassa (sosiaalinen media), joka aiheuttaa esimerkiksi laiskuuden markkinoinnissa. En vähättele markkinointityöntekijöitä, sillä olen itsekin kyseistä työtä aikanaan tehnyt, mutta vastustan nykyistä tapaa tehdä markkinointia.

9/13
Tänään säästetty minuutti voi olla tunti pois jostain muualta. Vastaavasti työmatkapyöräilyä tai -kävelyä voi ajatella siitä kulmasta, ettei ole pakko lähteä erikseen lenkille tai salille jos olet jo aktiivisesti liikkunut töihin.

8/13
Kuinka heidät tämän jälkeen saataisiin opettelemaan aktiivisempi arki, joka takaisi heille paremman terveyden iän karttuessa. Tämä on dilemma, jonka parissa koko fysioterapeuttien ammattikunta jo vuosikymmeniä paininut. Kaikkien mediassa esitettyjen poppakonstien sijaan ratkaisu todella moneen elintapasairauteen on kuitenkin laiskuuden välttäminen ja samalla myös hitaampi arki, eli kaikkea ei kannata ajatella lyhytjänteisen tehokkuuden tavoittelun kautta.

7/13
Lapset oppivat lähes kaiken esimerkkien kautta, joten oli kyseessä sitten lapsen kävely, ruokailutottumukset, ruutuaika tai arkiliikkuminen, löytyy syy tähän hyvin usein vanhemman peilikuvasta. Mikäli lapset viedään autolla kaikkialle, he oppivat liikkumaan autolla kaikkialle. Samalla he myös oppivat kuinka arki aikataulutetaan autolla liikkumisen ympärille (liian tiiviisti).

6/13
Tämä laiskuus näkyy kaikessa mitä teemme ja siinä, miten teemme asioita. Autoistunut arki on ajanut useat meistä siihen keinotekoiseen todellisuuteen, että lapset kuskataan autolla harrastuksien pariin, vaikka vanhemmat saisivat hetken omaa aikaa sillä, että lapset menisivät sinne omin voimin. Suurin osa lasten harrastuspaikkojen läheisyydessä olevasta autoliikenteestä muodostuu saattoliikenteestä, joten huolesi liikenneturvallisuudesta on todennäköisesti itsesi aiheuttamaa.

5/13
Laiskuus palautumisessa voi näkyä myös aktiivisuusrannekkeiden tai hyvinvointisormuksien käytöllä: ei jakseta seurata omaa jaksamista, joten ulkoistetaan se teknologiselle apuvälineelle. Nämä kuitenkin ovat parhaimmillaankin luotettavuudeltaa auttavia, mutta osa käyttäjistä lukee ja noudattaa laitteen antamia ohjeita pilkulleen.

4/13
Laiskuutta pyritään korvaamaan suorittamisella, mutta mikäli palautumista aletaan suorittamaan, jää palautuminen toteutumatta. Palautuminen fyysisen harjoittelun näkökulmasta ei kuitenkaan aina tarkoita sohvalla makoilua tai nukkumista, vaan se voi olla myös aktiivista lepoa eli kävelyä tai muuta matalatehoista aerobista harjoittelua, joogaa, venyttelyä, sienestystä tai vaikka shoppailua IKEAssa näin muutamia esimerkkejä tarjotakseni.

3/13
Laiskuus voi olla myös selittävänä mekanismina kivun pitkittymisessä tai sille, ettei tehty treeni kuitenkaan tuota tuloksia, sillä ihmismielen laiskuus treenatessa voi myös ilmentyä kärsimättömyytenä, jolloin halutaan nopeasti isot tulokset, ja sitä kautta usein myös isot tai vähintäänkin motivaation notkahtamisen, kun kaikkea ei saatukaan heti.

2/13
Tämä näkyy lähes kaikessa mitä teemme arjessa, harrastuksissa ja palautuessa. On helppoa valita liukuportaat, vaikka vieressä on perinteisetkin; arjen autolla liikkumista perustellaan usein aikatauluilla tai pitkillä matkoilla, joihin on kuitenkin itse pystytty vaikuttamaan lähes täysin; keho tottuu erilaisiin nivelten tukiin, olivat ne sitten teippauksia tai kaupasta ostettavia, ja tämä tulee aiheuttamaan rasitusperäisten kipujen pitkittymistä.

1/13
Tässä kun työkuvioiden osalta on hiljaisempaa, niin on aikaa ajatella vähän kaikenlaista, kuten laiskuutta. Päättäjät ja johtajat tykkäävät ainakin median mukaan syytellä eri ihmisryhmiä laiskuudesta kuitenkaan tekemättä asialle varsinaisesti yhtään mitään - eli olemalla laiskoja. Arkityössäni tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttina toistan lähes mantramaisesti jokaiselle asiakkaalleni, että ihmismielen lisäksi myös ihmiskeho on laiska, niin hyvässä kuin pahassa.

”– Nykyhetken keskilämpötilat maapallolla ovat korkeammat kuin koskaan 125 000 vuoteen, ja ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin olemme osanneet ennustaa, Wolf sanoo The Guardian -lehdelle.”

Saa nähdä, milloin riittävä määrä ihmisiä herää ilmastonmuutokseen, vai herääkö koskaan… 50 vuoden päästä kuitenkin saadaan vastata kysymykseen ”miksi kukaan ei tehnyt mitään” vaikka keinot on tälläkin hetkellä ollut kaikkien tiedossa jo vuosikymmeniä.

#ilmastonmuutos
https://yle.fi/a/74-20209804?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

@supermurs @jjanhone Näihin voi lisätä ehkä myös alankomaalaisen Startpagen