"Firmojen tehtävä on ainoastaan tuottaa rahaa sijoittajille" -fraasi on yhtä totta kuin "käytämme vain ⅒ aivoistamme"¹.
-
RE: https://tenforward.social/@nonehitwonder/116585225038795439
"Firmojen tehtävä on ainoastaan tuottaa rahaa sijoittajille" -fraasi on yhtä totta kuin "käytämme vain ⅒ aivoistamme"¹.
Kokeilen huvikseni listata kohdat sen sijaan että vain kirjaan ajatusvirtaa:
- Adam Smith ja kapitalismin määritelmä
- Ford vs. Dodge
- eri yritystyypit
- yritykset yhteiskunnassa
- työntekijöiden neuvotteluasema
- etuasetelmat
1/
_
¹ tämä ei totta. "Koko aivojen käyttö" tunnetaan lääketieteessä nimellä "yleistynyt epilepsiakohtaus". -
RE: https://tenforward.social/@nonehitwonder/116585225038795439
"Firmojen tehtävä on ainoastaan tuottaa rahaa sijoittajille" -fraasi on yhtä totta kuin "käytämme vain ⅒ aivoistamme"¹.
Kokeilen huvikseni listata kohdat sen sijaan että vain kirjaan ajatusvirtaa:
- Adam Smith ja kapitalismin määritelmä
- Ford vs. Dodge
- eri yritystyypit
- yritykset yhteiskunnassa
- työntekijöiden neuvotteluasema
- etuasetelmat
1/
_
¹ tämä ei totta. "Koko aivojen käyttö" tunnetaan lääketieteessä nimellä "yleistynyt epilepsiakohtaus".>Adam Smith ja kapitalismin määritelmä
Puhuin tästä aiemmin, joten linkkaan siihen:.
TLDR on että Smithin idea kapitalismista toimii jos kapitalismi on suljettu järjestelmä, jossa yhteisö tai yhteiskunta estää, pysäyttää ja/tai rankaisee ylilyönneistä.
Kun globalisaatio kiihtyy, kapitaali voi kuitenkin kilpailuttaa eri yhteiskuntia toisiaan vastaan, josta syntyy kilpajuoksu pohjalle.
Mihin liittyen kommunistien suokkilaulu on "Kansainvälinen".
2/ -
>Adam Smith ja kapitalismin määritelmä
Puhuin tästä aiemmin, joten linkkaan siihen:.
TLDR on että Smithin idea kapitalismista toimii jos kapitalismi on suljettu järjestelmä, jossa yhteisö tai yhteiskunta estää, pysäyttää ja/tai rankaisee ylilyönneistä.
Kun globalisaatio kiihtyy, kapitaali voi kuitenkin kilpailuttaa eri yhteiskuntia toisiaan vastaan, josta syntyy kilpajuoksu pohjalle.
Mihin liittyen kommunistien suokkilaulu on "Kansainvälinen".
2/>Ford vs. Dodge
1900-luvun alussa Ford oli kukkulan huipulla. Firmalla oli lähes-monopoli autojen tuotannossa, ja firma halusi säilyttää sen. Uhkia oli useita, joista kaksi oli ay-liike, ja toinen Fordin eräs osakas, jolla oli myös oma autotehdas.Ford arveli että osingot päätyivät Dodgen tuotekehittelyyn, joten Ford päätti olla jakamatta niitä, käyttäen rahat oman yrityksen kehitykseen. Osa tästä oli palkkojen nosto niin ettei ammattiyhdistystä muodostuisi.
½ ja
3/ -
>Ford vs. Dodge
1900-luvun alussa Ford oli kukkulan huipulla. Firmalla oli lähes-monopoli autojen tuotannossa, ja firma halusi säilyttää sen. Uhkia oli useita, joista kaksi oli ay-liike, ja toinen Fordin eräs osakas, jolla oli myös oma autotehdas.Ford arveli että osingot päätyivät Dodgen tuotekehittelyyn, joten Ford päätti olla jakamatta niitä, käyttäen rahat oman yrityksen kehitykseen. Osa tästä oli palkkojen nosto niin ettei ammattiyhdistystä muodostuisi.
½ ja
3/Fordin temppu toimi ylihyvin, ja työntekijät pääsivät ostamaan palkoilla omat autonsa, joka taas mahdollisti tuotannon (ja työntekijöiden määrän) lisäyksen. Tätä on laajasti pidetty sinä kapitalismin hyvän kehänä, joka osoittaa paitsi Fordin olleen nero, niin kapitalismin loistavan systeemin.
Dodge ei pitänyt tästä, vei homman oikeuteen (aloituksen lainaus oli tuomarin päätöksestä). Ford hävisi. Dodge on edelleen merkittävä alueellinen autontuottaja, ja työntekijät perustivat liiton.
2/2 ja 4/
-
Fordin temppu toimi ylihyvin, ja työntekijät pääsivät ostamaan palkoilla omat autonsa, joka taas mahdollisti tuotannon (ja työntekijöiden määrän) lisäyksen. Tätä on laajasti pidetty sinä kapitalismin hyvän kehänä, joka osoittaa paitsi Fordin olleen nero, niin kapitalismin loistavan systeemin.
Dodge ei pitänyt tästä, vei homman oikeuteen (aloituksen lainaus oli tuomarin päätöksestä). Ford hävisi. Dodge on edelleen merkittävä alueellinen autontuottaja, ja työntekijät perustivat liiton.
2/2 ja 4/
>eri yritystyypit
Tässä kohtaa kandee mainita että "kapitalismi" viittaa nykyhetkessä nimenomaan tilanteeseen jossa pääoma pyrkii kasvattamaan itseään rajatta. Kyse ei ole siis vapaista markkinoista, yksilöiden oikeudesta perustaa yritys, tai pörssistä.Karkeasti sanoen kapitalismia ei siis ole liiketoiminta, vaan suuryritysten toiminta (ja pienyritysten pyrkimys päästä suuryrityksiksi).
Suuri valtaosa yrityksistä ei pyri tähän!
½ ja 5/
-
>eri yritystyypit
Tässä kohtaa kandee mainita että "kapitalismi" viittaa nykyhetkessä nimenomaan tilanteeseen jossa pääoma pyrkii kasvattamaan itseään rajatta. Kyse ei ole siis vapaista markkinoista, yksilöiden oikeudesta perustaa yritys, tai pörssistä.Karkeasti sanoen kapitalismia ei siis ole liiketoiminta, vaan suuryritysten toiminta (ja pienyritysten pyrkimys päästä suuryrityksiksi).
Suuri valtaosa yrityksistä ei pyri tähän!
½ ja 5/
Jos katsoo listaa paikallisista yrityksistä, niin valtaosa on ns. mikro- tai pienyrityksiä, jotka työllistävät omistajansa (ja kenties muutaman muun). Partureita, ravintoloita, kehystämöitä, pyöräkorjaamoja jne. Näillä ei mitään tavoitteita pyrkiä perustamaan edes toista toimipistettä, saati päästä kansainvälisiksi suuryrityksiksi.
Jos näillä firmoilla menee hyvin, ne nostavat palkkoja (tai verotuksellisista syistä toimariomistajan osinkoja). Rahat jää kotikylään. Ei kapitalismia!
2/2 ja 6/
-
Jos katsoo listaa paikallisista yrityksistä, niin valtaosa on ns. mikro- tai pienyrityksiä, jotka työllistävät omistajansa (ja kenties muutaman muun). Partureita, ravintoloita, kehystämöitä, pyöräkorjaamoja jne. Näillä ei mitään tavoitteita pyrkiä perustamaan edes toista toimipistettä, saati päästä kansainvälisiksi suuryrityksiksi.
Jos näillä firmoilla menee hyvin, ne nostavat palkkoja (tai verotuksellisista syistä toimariomistajan osinkoja). Rahat jää kotikylään. Ei kapitalismia!
2/2 ja 6/
>yritykset yhteiskunnassa
Tällaiset pikkuyritykset ovat tärkeitä, koska ne elävät symbioottisessa suhteessa. Sponsaavat paikallisia nappulaliigoja, maksavat veroja (suoraan ja omistajan kautta), yrittävät keksiä palveluita joita yhteisö tarvitsee, ja ovat jatkuvassa boikottiriskissä kiitos puskaradion.Toisaalta suuryritykset eivät tee näistä mitään. Eivät edes täytä tarpeita: päinvastoin mainostavat agressiivisesti luodakseen tarpeita, koska eivät kykene vastaamaan todelliseen kysyntään.
7/ -
>yritykset yhteiskunnassa
Tällaiset pikkuyritykset ovat tärkeitä, koska ne elävät symbioottisessa suhteessa. Sponsaavat paikallisia nappulaliigoja, maksavat veroja (suoraan ja omistajan kautta), yrittävät keksiä palveluita joita yhteisö tarvitsee, ja ovat jatkuvassa boikottiriskissä kiitos puskaradion.Toisaalta suuryritykset eivät tee näistä mitään. Eivät edes täytä tarpeita: päinvastoin mainostavat agressiivisesti luodakseen tarpeita, koska eivät kykene vastaamaan todelliseen kysyntään.
7/>työntekijöiden neuvotteluasema
Pienyrityksissä työntekijöillä usein myös parempi neuvotteluasema. Jos esim. putkimiehen tai kampaajan palkka on huono, perustaa hän uuden yrityksen ja vie asiakkaat mukanaan.
Tähän liittyy toinen kapitalismin määritelmä: ammattitaidon eriyttäminen työvälineistä. Jos työntekijä tarvitsee työhönsä jotain jota ei voi viedä mukanaan, niin tämä ei voi vaatia lisäpalkkaa. Siksi suomalaiset paperifirmat tuhoavat laitteistot tehtaansulun yhteydessä, eivätkä myy.
8/
-
>työntekijöiden neuvotteluasema
Pienyrityksissä työntekijöillä usein myös parempi neuvotteluasema. Jos esim. putkimiehen tai kampaajan palkka on huono, perustaa hän uuden yrityksen ja vie asiakkaat mukanaan.
Tähän liittyy toinen kapitalismin määritelmä: ammattitaidon eriyttäminen työvälineistä. Jos työntekijä tarvitsee työhönsä jotain jota ei voi viedä mukanaan, niin tämä ei voi vaatia lisäpalkkaa. Siksi suomalaiset paperifirmat tuhoavat laitteistot tehtaansulun yhteydessä, eivätkä myy.
8/
>etuasetelmat
Ylläoleva oli tiivistys, eikä kata esimerkiksi selitystä ympäristötuhoista. Ammattiliitto ei myöskään välttämättä ole aina yhtämielinen yhteiskunnan kanssa (vrt. sairaanhoitajien palkat). Näitä ristiriitoja on paljon, ja niistä kirjoitettiin jo Ruotsin sääty-yhteiskunnan viitekehyksessä.TLDR kuitenkin on että suuryritys voi toimia yhteiskunnassa pitkäjänteisesti vain kaappaamalla valtionhallinnon. Vrt. Kaivos- ja metsäteollisuus, joissa pyöröovet ministeriöihin.
9/9
#politiikka -
>etuasetelmat
Ylläoleva oli tiivistys, eikä kata esimerkiksi selitystä ympäristötuhoista. Ammattiliitto ei myöskään välttämättä ole aina yhtämielinen yhteiskunnan kanssa (vrt. sairaanhoitajien palkat). Näitä ristiriitoja on paljon, ja niistä kirjoitettiin jo Ruotsin sääty-yhteiskunnan viitekehyksessä.TLDR kuitenkin on että suuryritys voi toimia yhteiskunnassa pitkäjänteisesti vain kaappaamalla valtionhallinnon. Vrt. Kaivos- ja metsäteollisuus, joissa pyöröovet ministeriöihin.
9/9
#politiikkaJos joku haluaa kommentoida ketjua, niin olisi kiva. Kirjoittelen näitä siinä toivossa että syntyisi keskustelua. Tai ainakin että joku sanoisi pitäneensä lukemastaan!
-
R relay@relay.an.exchange shared this topic
