"Usein puhutaan nostalgiasta, kaipuusta johonkin.
-
"Usein puhutaan nostalgiasta, kaipuusta johonkin. En tiedä onko se nostalgiaa, jos haluan takaisin ajan, jolloin kaikki ei ollut pelkkää sotaa, luonnontuhoa ja ahneutta. Ihmisyyden muotti on kaventunut samalla, kun kilpailu, kovuus ja kiire yhteiskunnassa ovat kasvaneet.
Laman jälkeisen nousukauden adrenaliinipiikistä on enää vähän jäljellä. Suomi on ainakin poliitikkojen puheissa täynnä melkoisen lohduttomia näkymiä. Niin ei tarvitsisi olla.
Olen aistivani, että tietynlainen analoginen elämä vetoaa taas ihmisiin. On ristikoita, dumbphonet, C-kasetteja ja käsityökerhoja. Tarvitsemme enemmän talkoita, mummolaa, päiväunia, sienestystä, kyläilyä, painettuja Kainuun Sanomia – ja yhteisen juhannuskokon, jonka äärelle ovat tervetulleita kaikki, jotka osaavat olla hetken aikaa nahistelematta."
Essee: Kansan rakastamaa Metsolat-sarjaa tarvitaan nykyisin enemmän kuin koskaan
1990-luvun sarja kuvaa maaseudun muutosta ja lama-ajan haihtuneita unelmia. Juuri nyt Metsolat elää uutta nousukautta, kirjoittaa toimittaja Johannes Roviomaa.
Yle Kulttuuri ja Asia (yle.fi)
-
R relay@relay.an.exchange shared this topic
-
"Usein puhutaan nostalgiasta, kaipuusta johonkin. En tiedä onko se nostalgiaa, jos haluan takaisin ajan, jolloin kaikki ei ollut pelkkää sotaa, luonnontuhoa ja ahneutta. Ihmisyyden muotti on kaventunut samalla, kun kilpailu, kovuus ja kiire yhteiskunnassa ovat kasvaneet.
Laman jälkeisen nousukauden adrenaliinipiikistä on enää vähän jäljellä. Suomi on ainakin poliitikkojen puheissa täynnä melkoisen lohduttomia näkymiä. Niin ei tarvitsisi olla.
Olen aistivani, että tietynlainen analoginen elämä vetoaa taas ihmisiin. On ristikoita, dumbphonet, C-kasetteja ja käsityökerhoja. Tarvitsemme enemmän talkoita, mummolaa, päiväunia, sienestystä, kyläilyä, painettuja Kainuun Sanomia – ja yhteisen juhannuskokon, jonka äärelle ovat tervetulleita kaikki, jotka osaavat olla hetken aikaa nahistelematta."
Essee: Kansan rakastamaa Metsolat-sarjaa tarvitaan nykyisin enemmän kuin koskaan
1990-luvun sarja kuvaa maaseudun muutosta ja lama-ajan haihtuneita unelmia. Juuri nyt Metsolat elää uutta nousukautta, kirjoittaa toimittaja Johannes Roviomaa.
Yle Kulttuuri ja Asia (yle.fi)
@tuimasa Meinasin eilen ostaa vinyyllilevyjä. isoja ja pieniä. Ei mulla ole edes levysoitinta, ja levysoittimen äänenlaatu on mullekkin, ei hifistille, ankeampi kun esim CD:n laatu
Mut kun ne oli siinä nenän edessä parilla eurolla niin jotenkin vaan halusin
-
"Usein puhutaan nostalgiasta, kaipuusta johonkin. En tiedä onko se nostalgiaa, jos haluan takaisin ajan, jolloin kaikki ei ollut pelkkää sotaa, luonnontuhoa ja ahneutta. Ihmisyyden muotti on kaventunut samalla, kun kilpailu, kovuus ja kiire yhteiskunnassa ovat kasvaneet.
Laman jälkeisen nousukauden adrenaliinipiikistä on enää vähän jäljellä. Suomi on ainakin poliitikkojen puheissa täynnä melkoisen lohduttomia näkymiä. Niin ei tarvitsisi olla.
Olen aistivani, että tietynlainen analoginen elämä vetoaa taas ihmisiin. On ristikoita, dumbphonet, C-kasetteja ja käsityökerhoja. Tarvitsemme enemmän talkoita, mummolaa, päiväunia, sienestystä, kyläilyä, painettuja Kainuun Sanomia – ja yhteisen juhannuskokon, jonka äärelle ovat tervetulleita kaikki, jotka osaavat olla hetken aikaa nahistelematta."
Essee: Kansan rakastamaa Metsolat-sarjaa tarvitaan nykyisin enemmän kuin koskaan
1990-luvun sarja kuvaa maaseudun muutosta ja lama-ajan haihtuneita unelmia. Juuri nyt Metsolat elää uutta nousukautta, kirjoittaa toimittaja Johannes Roviomaa.
Yle Kulttuuri ja Asia (yle.fi)
@tuimasa
Menneiden aikojen muistelussa tuntuu aina olevan sellaista ongelmaa, että niistä ajoista muistetaan vain kivat asiat. Myös 1990-luvulla oli sotaa (Jugoslavian hajoamissodat, Persianlahden sota, Ruandan sisällissota, Somalian sisällissota ja monta muuta), luonnontuhoa (otsonikato, ilmastonmuutos, jota kutsuttiin silloin kasvihuoneilmiöksi) ja ahneutta (laman syyt ja seuraukset). 1990-luvun lama oli se hetki, jolloin ihmisyyden muotti alkoi kaventua. Jotenkin sitä toivoisi(!), että ihmiset löytäisivät toivoa jostain muusta kuin sellaisesta ajasta, jota ei koskaan ollut. Myös monet tämän hetken ikävät asiat johtuvat juuri tuollaisesta kaipuusta. -
@tuimasa
Menneiden aikojen muistelussa tuntuu aina olevan sellaista ongelmaa, että niistä ajoista muistetaan vain kivat asiat. Myös 1990-luvulla oli sotaa (Jugoslavian hajoamissodat, Persianlahden sota, Ruandan sisällissota, Somalian sisällissota ja monta muuta), luonnontuhoa (otsonikato, ilmastonmuutos, jota kutsuttiin silloin kasvihuoneilmiöksi) ja ahneutta (laman syyt ja seuraukset). 1990-luvun lama oli se hetki, jolloin ihmisyyden muotti alkoi kaventua. Jotenkin sitä toivoisi(!), että ihmiset löytäisivät toivoa jostain muusta kuin sellaisesta ajasta, jota ei koskaan ollut. Myös monet tämän hetken ikävät asiat johtuvat juuri tuollaisesta kaipuusta.@turmalina Hyvä pointti, jota jäin pohtimaan. Vaikka kaikkea pahaa tapahtui silloinkin, ehkä emme olleet niin kamalan tietoisia koko ajan kaikesta.
-
@tuimasa
Menneiden aikojen muistelussa tuntuu aina olevan sellaista ongelmaa, että niistä ajoista muistetaan vain kivat asiat. Myös 1990-luvulla oli sotaa (Jugoslavian hajoamissodat, Persianlahden sota, Ruandan sisällissota, Somalian sisällissota ja monta muuta), luonnontuhoa (otsonikato, ilmastonmuutos, jota kutsuttiin silloin kasvihuoneilmiöksi) ja ahneutta (laman syyt ja seuraukset). 1990-luvun lama oli se hetki, jolloin ihmisyyden muotti alkoi kaventua. Jotenkin sitä toivoisi(!), että ihmiset löytäisivät toivoa jostain muusta kuin sellaisesta ajasta, jota ei koskaan ollut. Myös monet tämän hetken ikävät asiat johtuvat juuri tuollaisesta kaipuusta.Menneisyys on tunnettu, tulevaisuus on avoin. Nostalgia on selviytymisharhaa.
-
@tuimasa Meinasin eilen ostaa vinyyllilevyjä. isoja ja pieniä. Ei mulla ole edes levysoitinta, ja levysoittimen äänenlaatu on mullekkin, ei hifistille, ankeampi kun esim CD:n laatu
Mut kun ne oli siinä nenän edessä parilla eurolla niin jotenkin vaan halusin
@Mimesatwork @tuimasa
Mä taas just eilen kiikutin vanhat lp- ja cd-soittimet korjattavaksi Jyväskylään. Cd-soitin oli parin vuoden käyttötauolla lakannut lukemasta levyä, lp-soitin sen sijaan oli jo pitkään ollut varastossa kun joskus vuosituhannen taitteessa kaveri sammui sen päälle niin että neula katkesi
eikä sitten ollut jaksanut osien hankintaan perehtyä. Nyt ajattelin että katsokoot samalla sitten, "meneehän siinä nyt hihnakin vaihtoon" yms. Huollossa kun kaivoin edelleen muuttosuojauksissa olleen soittimen esiin, etupaneelissa luki että "direct drive". No, yli 20v käyttötauon jälkeen on ihan hyvä katsoa toiminta muutenkin. -
@Mimesatwork @tuimasa
Mä taas just eilen kiikutin vanhat lp- ja cd-soittimet korjattavaksi Jyväskylään. Cd-soitin oli parin vuoden käyttötauolla lakannut lukemasta levyä, lp-soitin sen sijaan oli jo pitkään ollut varastossa kun joskus vuosituhannen taitteessa kaveri sammui sen päälle niin että neula katkesi eikä sitten ollut jaksanut osien hankintaan perehtyä. Nyt ajattelin että katsokoot samalla sitten, "meneehän siinä nyt hihnakin vaihtoon" yms. Huollossa kun kaivoin edelleen muuttosuojauksissa olleen soittimen esiin, etupaneelissa luki että "direct drive". No, yli 20v käyttötauon jälkeen on ihan hyvä katsoa toiminta muutenkin.@Turre @tuimasa On villii puhua 20 vuodesta nykyään, kun softakehitystä lukuunottamatta tarvikkeet on olleet aika samat kaks vuosikymmentä sitten, vaan himpun isommat. Kun taas 2000 ja 1980 vuosien välisessä tekniikka teki hypyn suunnilleen kivikaudelta sähköön. Miten siihen vuoteen 2000 pitäis osata suhtautua niinkuin se olis kaukana kahden vuosikymmenen päässä?
-
@Turre @tuimasa On villii puhua 20 vuodesta nykyään, kun softakehitystä lukuunottamatta tarvikkeet on olleet aika samat kaks vuosikymmentä sitten, vaan himpun isommat. Kun taas 2000 ja 1980 vuosien välisessä tekniikka teki hypyn suunnilleen kivikaudelta sähköön. Miten siihen vuoteen 2000 pitäis osata suhtautua niinkuin se olis kaukana kahden vuosikymmenen päässä?
@Mimesatwork @tuimasa
Mulle ensimmäisiä mieleen tulevia eroja 2000 - 2020 välissä on se kännyköiden käytön ero: niitä pyyhkäillään sinne ja tänne, kun 20v sitten nuoriso näpytti kuin morse-koodia valtavalla vauhdilla. Toinen on että eksymisestä on tullut tavallaan mahdonta: kaikilla on koko ajan GPS-laite taskussaan. Langaton tiedonsiirto ylipäätään: 20v sitten olis ollut mahdotonta muuttaa nykyiseen taloon koska en minä oikeasti olisi töitä voinut GSM-datan yli tehdä silloisilla nopeuksilla.
