Muutama sana Suvirrestä.
-
Muutama sana Suvirrestä.
Mirka Lappalaisen mukaan Suvivrren tulo osaksi ruotsalaista uskonnollista kaanonia on seurausta kolmisen vuotta kestäneistä nälkävuosista 1600-luvun viimeisinä vuosina (parina vuonna kesää ei tullut; jopa kolmannes kansasta kuoli). Tätä pidettiin Jumalan kostona. Hädän aikana osa kansasta turvautui jopa kannibalismiin.
1/
#suvivirsi #uskonto #politiikka #historiaFi
Samalla jumaluussuhde oli tuona aikana kovin erilainen kuin nykyään. Ajateltiin, että synnit eivät olleet yksin yksilön harteilla, vaan niitä kantaa koko seurakunta. Toisaalta taas missä "Jumala" näkyi saattoi linkittyä kaikenlaisiin asioihin kuten säähän, onneen, ihmissuhteisiin, jne.*
2/
_
* En sano tästä enempää kun ei ole omaa alaani. Kunhan totean ettei omia kokemuksia kristinuskosta kannata soveltaa tapahtumiin. Kyse on mitä suurimmissa määrin vieraasta kulttuurista. -
Samalla jumaluussuhde oli tuona aikana kovin erilainen kuin nykyään. Ajateltiin, että synnit eivät olleet yksin yksilön harteilla, vaan niitä kantaa koko seurakunta. Toisaalta taas missä "Jumala" näkyi saattoi linkittyä kaikenlaisiin asioihin kuten säähän, onneen, ihmissuhteisiin, jne.*
2/
_
* En sano tästä enempää kun ei ole omaa alaani. Kunhan totean ettei omia kokemuksia kristinuskosta kannata soveltaa tapahtumiin. Kyse on mitä suurimmissa määrin vieraasta kulttuurista.Näin Suvivirsi on siis laulu siitä helpotuksesta että nämä kauheudet (taudit ja nälkäkuolemat; kannibalismi) olisi ohi. Ja myöhemmin siitä, etteivät nämä koetut kauheudet (jotka vaihtelevassa mittakaavassa olivat seuranamme niin, että kokijoita elää yhä) toistuisi tänäkään vuonna.
Tämä linkittyy Jumalaan, koska tuona aikana KAIKKI linkittyi Jumalaan. Verrataan vaikka siihen että seurakunnat olivat paitsi uskonnollisia yhteisöjä, niin osa paikallishallintoa.
3/
-
Näin Suvivirsi on siis laulu siitä helpotuksesta että nämä kauheudet (taudit ja nälkäkuolemat; kannibalismi) olisi ohi. Ja myöhemmin siitä, etteivät nämä koetut kauheudet (jotka vaihtelevassa mittakaavassa olivat seuranamme niin, että kokijoita elää yhä) toistuisi tänäkään vuonna.
Tämä linkittyy Jumalaan, koska tuona aikana KAIKKI linkittyi Jumalaan. Verrataan vaikka siihen että seurakunnat olivat paitsi uskonnollisia yhteisöjä, niin osa paikallishallintoa.
3/
Kun siis sanotaan että Suvivirsi on osa kulttuuriamme, niin tämä on totta.
!!MUTTA!!
Onko Suvivirren paikka kevätjuhla? Lauletaanko sitä koska haluamme muistaa nälkäänkuolleita?
Väittäisin "nälkäänkuolleiden" aseman yhteiskunnassamme vieneen sisällissota, ja myöhemmin 2MM:n tapahtumien seuraukset. En muista peruskoulussa käsitellyn luontosuhdettamme, ts. luonnon armoilla oloa, millään tavalla.
Mutta tämä saattaa toki olla vain minä ja kouluni!
(Ja mieluusti kuulisin mitä te muistatte!)
4/
-
Kun siis sanotaan että Suvivirsi on osa kulttuuriamme, niin tämä on totta.
!!MUTTA!!
Onko Suvivirren paikka kevätjuhla? Lauletaanko sitä koska haluamme muistaa nälkäänkuolleita?
Väittäisin "nälkäänkuolleiden" aseman yhteiskunnassamme vieneen sisällissota, ja myöhemmin 2MM:n tapahtumien seuraukset. En muista peruskoulussa käsitellyn luontosuhdettamme, ts. luonnon armoilla oloa, millään tavalla.
Mutta tämä saattaa toki olla vain minä ja kouluni!
(Ja mieluusti kuulisin mitä te muistatte!)
4/
Jos siis Suvivirttä laulettaisiin siinä viitekehyksessä että olemme pohjimmiltamme luonnonarmoilla, että meidän tulee olla kiitollisia jokaisesta saapuneesta kesästä (ja siis ts. onnistuneesta sadosta), ja että ilmastokriisi voi syöstä meidät vielä samaan epätoivoon mistä olemme 1900-luvun aikana päässeet, niin voisin olla halukas näkemään laulun vain historiaallisena artefaktina, kerrotun ajatuksen kuvituksena. Siitä kuitenkin välittyy vahvasti paitsi kiitollisuus, niin myös helpotus..
5/
-
Jos siis Suvivirttä laulettaisiin siinä viitekehyksessä että olemme pohjimmiltamme luonnonarmoilla, että meidän tulee olla kiitollisia jokaisesta saapuneesta kesästä (ja siis ts. onnistuneesta sadosta), ja että ilmastokriisi voi syöstä meidät vielä samaan epätoivoon mistä olemme 1900-luvun aikana päässeet, niin voisin olla halukas näkemään laulun vain historiaallisena artefaktina, kerrotun ajatuksen kuvituksena. Siitä kuitenkin välittyy vahvasti paitsi kiitollisuus, niin myös helpotus..
5/
Sen sijaan ihmiset jotka puolustuvat Suvivirttä toteavat sen vain "kuuluvan kulttuuriimme". Jos tällä tarkoitettaisiin ruokaturvaa, osattaisiin laulu linkittää näissä puheenvuoroissa nälänhätiin, ja menossa olevaan ilmastokriisiin.
Näin ei kuitenkaan tehdä. (Tai ainakaan en ole koskaan kuullut.)
Mihin "kulttuuriin" laulu sitten linkittyy? Epäilen että vain ja ainoastaan peruskoulun kevätjuhlaan, mikä tarkoittaa että aikaisintaan vuoteen 1960.
6/
-
Sen sijaan ihmiset jotka puolustuvat Suvivirttä toteavat sen vain "kuuluvan kulttuuriimme". Jos tällä tarkoitettaisiin ruokaturvaa, osattaisiin laulu linkittää näissä puheenvuoroissa nälänhätiin, ja menossa olevaan ilmastokriisiin.
Näin ei kuitenkaan tehdä. (Tai ainakaan en ole koskaan kuullut.)
Mihin "kulttuuriin" laulu sitten linkittyy? Epäilen että vain ja ainoastaan peruskoulun kevätjuhlaan, mikä tarkoittaa että aikaisintaan vuoteen 1960.
6/
Vaihtoehtoisesti "perinne" jatkuisi aina vuoteen 1920, jolloin oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.
Vaikka kansakoulujen tapahtumat laskettaisiin, niin ne olivat jumalanpalveluksia: osassa kuvista on virsikirjat. Tällöin "kuuluva kulttuuri" tarkoittaisi nimenomaan jotain mikä pitäisi tänään viettää lähikirkossa. Tai vaihtoehtoisesti pappi voi tulla käymään koululla ennen yhteisen ohjelman alkua!
7/
-
Vaihtoehtoisesti "perinne" jatkuisi aina vuoteen 1920, jolloin oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.
Vaikka kansakoulujen tapahtumat laskettaisiin, niin ne olivat jumalanpalveluksia: osassa kuvista on virsikirjat. Tällöin "kuuluva kulttuuri" tarkoittaisi nimenomaan jotain mikä pitäisi tänään viettää lähikirkossa. Tai vaihtoehtoisesti pappi voi tulla käymään koululla ennen yhteisen ohjelman alkua!
7/
Eli toisinsanoen:
1. kouluissa ei laulettu Suvivirttä irrotettuna jumalanpalveluksesta kuin sen parin sukupolven ajan, jotka nyt vastustavat sen poistoa verkossa, kuvitellen sitä lauletun aina.
2. Suvivirttä ei nyt lauleta kouluissa "osana kulttuuriamme", koska keskustelijat eivät osaa linkittää miksi kappale on osa kulttuuria.*
8/8
(kiitos lukemisesta! otan mieluusti kommentteja!)
_
*Asiaa toki auttanee että Wikipedia-artikkeli on tässäkohdin puutteellinen, jonka tulenen korjaamaan. -
Eli toisinsanoen:
1. kouluissa ei laulettu Suvivirttä irrotettuna jumalanpalveluksesta kuin sen parin sukupolven ajan, jotka nyt vastustavat sen poistoa verkossa, kuvitellen sitä lauletun aina.
2. Suvivirttä ei nyt lauleta kouluissa "osana kulttuuriamme", koska keskustelijat eivät osaa linkittää miksi kappale on osa kulttuuria.*
8/8
(kiitos lukemisesta! otan mieluusti kommentteja!)
_
*Asiaa toki auttanee että Wikipedia-artikkeli on tässäkohdin puutteellinen, jonka tulenen korjaamaan.@iju yleisesti ottaen konservatiivien historiantaju yltää enintään 60 vuoden, eli yhden- kahden sukupolven taakse.
Tällaisia suomalaisia perinteitä olisi esimerkiksi lasten piekseminen (laittomaksi 1984) tai aviopuolison raiskaaminen (laittomaksi 1992).
Näiden korjaaminen vaatii suoraselkäistä toimintaa *yhdeltä* eduskunnalta ja sitten vain odotetaan.
-
Muutama sana Suvirrestä.
Mirka Lappalaisen mukaan Suvivrren tulo osaksi ruotsalaista uskonnollista kaanonia on seurausta kolmisen vuotta kestäneistä nälkävuosista 1600-luvun viimeisinä vuosina (parina vuonna kesää ei tullut; jopa kolmannes kansasta kuoli). Tätä pidettiin Jumalan kostona. Hädän aikana osa kansasta turvautui jopa kannibalismiin.
1/
#suvivirsi #uskonto #politiikka #historiaFi
@iju (Hihi, tästähän tulee ihan mieleen Nokian lukion taannoinen historian lehtori Risto Husa: hänen historian opetuksensa aloituksessa jakamissaan monisteissa esiintyi sana ”historia” taajaan muttei kertaakaan oikein. Muistan ”hiatorian” ja ”hisotiran”. Sulut kiinni, tämä on sivuseikka.)
-
@iju yleisesti ottaen konservatiivien historiantaju yltää enintään 60 vuoden, eli yhden- kahden sukupolven taakse.
Tällaisia suomalaisia perinteitä olisi esimerkiksi lasten piekseminen (laittomaksi 1984) tai aviopuolison raiskaaminen (laittomaksi 1992).
Näiden korjaaminen vaatii suoraselkäistä toimintaa *yhdeltä* eduskunnalta ja sitten vain odotetaan.
@janvenetor @iju Työpaikoille myös pakollinen suvivirren veisuu kesälomakauden alkuun, koska se on niin tärkeä osa kulttuuria. Tästä pitäisi tehdä kansalaisaloite.
-
@janvenetor @iju Työpaikoille myös pakollinen suvivirren veisuu kesälomakauden alkuun, koska se on niin tärkeä osa kulttuuria. Tästä pitäisi tehdä kansalaisaloite.
@bhasic @janvenetor @iju Sehän voisi olla semmoinen työpaikkaa yhteen kokoava, joka-aamuinen pakollinen yhteinen aamunavaus! Kokoonnuttaisiin aulaan tai muuhun isoon tilaan, veisattaisiin Suvivirsi, kumarrettaisiin johtajalle ja alettaisiin terästäytyneinä päivän työt.
-
Sen sijaan ihmiset jotka puolustuvat Suvivirttä toteavat sen vain "kuuluvan kulttuuriimme". Jos tällä tarkoitettaisiin ruokaturvaa, osattaisiin laulu linkittää näissä puheenvuoroissa nälänhätiin, ja menossa olevaan ilmastokriisiin.
Näin ei kuitenkaan tehdä. (Tai ainakaan en ole koskaan kuullut.)
Mihin "kulttuuriin" laulu sitten linkittyy? Epäilen että vain ja ainoastaan peruskoulun kevätjuhlaan, mikä tarkoittaa että aikaisintaan vuoteen 1960.
6/
@iju ei tätä puutoksen ja uhan historiaa Suomessa ajatella tai laajalti tunneta historia- ja kulttuuriperintöpiirien ulkopuolella. 1800- ja 1900-luvun taitteen teknososiaaliset huoltovarmuushankkeet onnistuivat niin hyvin, ettei edes niitä tunneta. Nälkämaan laulun konteksti on kadotettu.
-
@bhasic @janvenetor @iju Sehän voisi olla semmoinen työpaikkaa yhteen kokoava, joka-aamuinen pakollinen yhteinen aamunavaus! Kokoonnuttaisiin aulaan tai muuhun isoon tilaan, veisattaisiin Suvivirsi, kumarrettaisiin johtajalle ja alettaisiin terästäytyneinä päivän työt.
-
Sen sijaan ihmiset jotka puolustuvat Suvivirttä toteavat sen vain "kuuluvan kulttuuriimme". Jos tällä tarkoitettaisiin ruokaturvaa, osattaisiin laulu linkittää näissä puheenvuoroissa nälänhätiin, ja menossa olevaan ilmastokriisiin.
Näin ei kuitenkaan tehdä. (Tai ainakaan en ole koskaan kuullut.)
Mihin "kulttuuriin" laulu sitten linkittyy? Epäilen että vain ja ainoastaan peruskoulun kevätjuhlaan, mikä tarkoittaa että aikaisintaan vuoteen 1960.
6/
@iju kuuluu kulttuuriin = en halua käydä tästä poliittista keskustelua, älä nyt tee tästä sellaista
-
@iju kuuluu kulttuuriin = en halua käydä tästä poliittista keskustelua, älä nyt tee tästä sellaista
@AaroSahari @iju
Juuri näin, "Suvivirsi on koulun kontekstissa kulttuuriperinnettä eikä uskonnon harjoittamista" on poliittinen päätös 24 vuoden takaa eikä sitä sovi kyseenalaistaa -
@iju (Hihi, tästähän tulee ihan mieleen Nokian lukion taannoinen historian lehtori Risto Husa: hänen historian opetuksensa aloituksessa jakamissaan monisteissa esiintyi sana ”historia” taajaan muttei kertaakaan oikein. Muistan ”hiatorian” ja ”hisotiran”. Sulut kiinni, tämä on sivuseikka.)
-
@iju Pöh, ekassa viestissä vain on keskeinen sana ”Suvivirsi” kummallakin esiintymiskerralla väärin: sattuu paremmissakin perheissä. Hyvin se Rippekin kirjoitti (ja kirjoittaa?) kaikenlaista Nokia-historiaa, vaikka opetusmatskuunsa pianovirheitä osuikin.
-
Eli toisinsanoen:
1. kouluissa ei laulettu Suvivirttä irrotettuna jumalanpalveluksesta kuin sen parin sukupolven ajan, jotka nyt vastustavat sen poistoa verkossa, kuvitellen sitä lauletun aina.
2. Suvivirttä ei nyt lauleta kouluissa "osana kulttuuriamme", koska keskustelijat eivät osaa linkittää miksi kappale on osa kulttuuria.*
8/8
(kiitos lukemisesta! otan mieluusti kommentteja!)
_
*Asiaa toki auttanee että Wikipedia-artikkeli on tässäkohdin puutteellinen, jonka tulenen korjaamaan.@iju
Heh, suhteellisen liittymättömänä muistona reilun vuoden takaa. Lauloimme Suvivirren isoäitini hautajaisissa, koska se oli hänen ainoa toiveensa tapahtuman suhteen. Siinä sitten enimmäkseen melko epäuskonnollinen hautajaisväki virsasi jo joutui armas aikaa, epävireisesti, kirkossa helmikuun lopussa.
Saattaa olla, etten ollut ainoa, jota vähän huvitti. -
R relay@relay.an.exchange shared this topic
-
@iju Pöh, ekassa viestissä vain on keskeinen sana ”Suvivirsi” kummallakin esiintymiskerralla väärin: sattuu paremmissakin perheissä. Hyvin se Rippekin kirjoitti (ja kirjoittaa?) kaikenlaista Nokia-historiaa, vaikka opetusmatskuunsa pianovirheitä osuikin.
Teen parhaani kieliopin kanssa, mutten ole koskaan ollut sen suhteen edes luokkani mediaanitasoa.
Lisäksi lieventävänä asianhaarana sanottakoon että ketju on kirjoitettu yhden jälkeen aamuyöstä.
