Kerroin taannoin siitä, kuinka meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä.
-
Tämä ero ajattelussa (ja arvoissa?) on yksi keskeisistä syistä, miksi en tunne enää oikein minkäänlaista yhteenkuuluvuudentunnetta teknologiamaailman kanssa.
Se on ikävää kun kuitenkin työskentelee teknologian parissa ja ajattelee edelleen, että haluaisi tehdä teknologian avulla ihmisten elämästä parempaa.
@saaste Same same. Onneksi olen fedin kautta löytäny muita ihmisiä jotka ovat onnistuneet kasvamaan tekniikasta innostumisen parissa mutta myöskin ymmärtää mitä on välittäminen.
Maksimireflektio mitä olen nähnyt on korkeintaan energiankulutusimpakti muttei siitäkään enää kukaan puhu. Aiemmin oli sentään jotain "minä odotan että tulee paikallisesti ajettavat mallit ensin".
-
Tämä ero ajattelussa (ja arvoissa?) on yksi keskeisistä syistä, miksi en tunne enää oikein minkäänlaista yhteenkuuluvuudentunnetta teknologiamaailman kanssa.
Se on ikävää kun kuitenkin työskentelee teknologian parissa ja ajattelee edelleen, että haluaisi tehdä teknologian avulla ihmisten elämästä parempaa.
@saaste Vahvasti sama. On kyllä jännittävää* olla osa tätä alaa juuri em. kulmasta katsoen, kun oma ajatusmaailma on todella paljon enemmän humanistinen ja erityisherkkyyspiirteiden kautta … yleismaailmallisempi. Ei kyllä kauheasti aikaisemminkaan ole ollut sellainen olo, että aivan kuuluisi tähän maailmaan, mutta nykyään todella paljon vähemmän. Hankaloittaa elämää, kun ei oikein tunnu kuuluvan mihinkään.
* Meinasi tulla typona kännittävää. Melkein sitäkin, jos joisin.
-
Kerroin taannoin siitä, kuinka meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä. Esseet pitää julkaista niin, että kaikki voivat ne lukea.
Muiden esseet alleviivaavat hyvin yksityiskohtaa, johon törmään toistuvasti: teknologiaintoilijat eivät ajattele mitään muuta kuin välitöntä henkilökohtaista hyötyä.
Ainut haitta, joka ihmisiä kiinnostaa, on itseensä kohdistuva haitta. Se haitta, joka vaikeuttaa välitöntä työn tekemistä. Yksikään esseistä (paitsi minun) ei ota minkäänlaista kantaa tekoälyn eettisiin tai ympäristöongelmiin. Niitä ei vaan ole. Edes taloudelliset ongelmat eivät näy esseissä, koska kukaan ei joudu itse maksamaan tekoälystä. Sen maksaa yritys, eikä sekään joudu maksamaan tekoälystä sen todellista hintaa, koska ne on ulkoistettu.
Esseet koskettavat vain sitä, kuinka MINÄ hyödyn tästä JUURI NYT. Mikään muu näkökulma ei saa esseissä tai ajattelussa tilaa.
Moderni versio "minä olen vain töissä täällä" -ajattelusta.
Syitä on varmasti muitakin, mutta väitän, että tällainen ajattelu on yksi isoista syistä sille miksi (teknologia)maailma on niin päin persettä.
@saaste
> meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä. Esseet pitää julkaista niin, että kaikki voivat ne lukeaAnteeksi mitä juuri luin
-
Kerroin taannoin siitä, kuinka meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä. Esseet pitää julkaista niin, että kaikki voivat ne lukea.
Muiden esseet alleviivaavat hyvin yksityiskohtaa, johon törmään toistuvasti: teknologiaintoilijat eivät ajattele mitään muuta kuin välitöntä henkilökohtaista hyötyä.
Ainut haitta, joka ihmisiä kiinnostaa, on itseensä kohdistuva haitta. Se haitta, joka vaikeuttaa välitöntä työn tekemistä. Yksikään esseistä (paitsi minun) ei ota minkäänlaista kantaa tekoälyn eettisiin tai ympäristöongelmiin. Niitä ei vaan ole. Edes taloudelliset ongelmat eivät näy esseissä, koska kukaan ei joudu itse maksamaan tekoälystä. Sen maksaa yritys, eikä sekään joudu maksamaan tekoälystä sen todellista hintaa, koska ne on ulkoistettu.
Esseet koskettavat vain sitä, kuinka MINÄ hyödyn tästä JUURI NYT. Mikään muu näkökulma ei saa esseissä tai ajattelussa tilaa.
Moderni versio "minä olen vain töissä täällä" -ajattelusta.
Syitä on varmasti muitakin, mutta väitän, että tällainen ajattelu on yksi isoista syistä sille miksi (teknologia)maailma on niin päin persettä.
@saaste väitän, että tämä on laajemminkin ajan henki. Monista asioista on vaikea keskustella yleisellä tasolla, kun ihmiset menevät välittömästi Entäs minä?-vaihteelle. Etiikasta on aika mahdotontakin keskustella, jos yksilön kokemus jyrää kaiken.
-
@saaste
> meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä. Esseet pitää julkaista niin, että kaikki voivat ne lukeaAnteeksi mitä juuri luin
-
-
-
@saaste Same same. Onneksi olen fedin kautta löytäny muita ihmisiä jotka ovat onnistuneet kasvamaan tekniikasta innostumisen parissa mutta myöskin ymmärtää mitä on välittäminen.
Maksimireflektio mitä olen nähnyt on korkeintaan energiankulutusimpakti muttei siitäkään enää kukaan puhu. Aiemmin oli sentään jotain "minä odotan että tulee paikallisesti ajettavat mallit ensin".
@nihkeys @saaste
Mä olen ollut IT-alalla (tai sen liitännäisillä) duunissa jo neljännesvuosisadan, mutta en ole oikeastaan koskaan ollut innostunut tekniikasta/teknologiasta vaan designerina olen ollut tuomassa ihmisnäkökulmaa tekniikkaan. Just nyt tuntuu siltä, että sitä ollaan jyräämässä pahemmin kuin kertaakaan aikaisemmin. Ainahan tällä alalla on ollut sellaista uutta teknologiaa uuden teknologian vuoksi -ajattelua, mutta tässä tämänkertaisessa kuplassa korporaatioiden sijoituspanokset ovat paljon isommat. Ja systeeminen ajattelu loistaa poissaolollaan. -
@nihkeys @saaste
Mä olen ollut IT-alalla (tai sen liitännäisillä) duunissa jo neljännesvuosisadan, mutta en ole oikeastaan koskaan ollut innostunut tekniikasta/teknologiasta vaan designerina olen ollut tuomassa ihmisnäkökulmaa tekniikkaan. Just nyt tuntuu siltä, että sitä ollaan jyräämässä pahemmin kuin kertaakaan aikaisemmin. Ainahan tällä alalla on ollut sellaista uutta teknologiaa uuden teknologian vuoksi -ajattelua, mutta tässä tämänkertaisessa kuplassa korporaatioiden sijoituspanokset ovat paljon isommat. Ja systeeminen ajattelu loistaa poissaolollaan.Jep. "Jännä nähdä" mitä jää jäljelle alasta.
-
Jep. "Jännä nähdä" mitä jää jäljelle alasta.
Mut sit toisaalta. Jos nykyisyys paljastaa alan oikean luonteen ja olen vain pitäny vaaleanpunaisia laseja päässä (normaalien lisäksi), niin ehkä sen sietääkin palaa.
-
Mut sit toisaalta. Jos nykyisyys paljastaa alan oikean luonteen ja olen vain pitäny vaaleanpunaisia laseja päässä (normaalien lisäksi), niin ehkä sen sietääkin palaa.
-
Mut sit toisaalta. Jos nykyisyys paljastaa alan oikean luonteen ja olen vain pitäny vaaleanpunaisia laseja päässä (normaalien lisäksi), niin ehkä sen sietääkin palaa.
@nihkeys @turmalina @saaste Kun joskus tein juttuja lipaston FabLabissa, niin juttelin aina siellä työntekijöiden kanssa niitä näitä. En muista mistä yksi keskustelu lähti ja sanoin että olisi hyvä, että tulisi vihdoin ja viimein sivistyksen kehitystä eikä vain teknologian. Noh. Tämä tyyppi: kyllä teknologinen riittää.
Insta sisäinen raivo.
-
Kerroin taannoin siitä, kuinka meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä. Esseet pitää julkaista niin, että kaikki voivat ne lukea.
Muiden esseet alleviivaavat hyvin yksityiskohtaa, johon törmään toistuvasti: teknologiaintoilijat eivät ajattele mitään muuta kuin välitöntä henkilökohtaista hyötyä.
Ainut haitta, joka ihmisiä kiinnostaa, on itseensä kohdistuva haitta. Se haitta, joka vaikeuttaa välitöntä työn tekemistä. Yksikään esseistä (paitsi minun) ei ota minkäänlaista kantaa tekoälyn eettisiin tai ympäristöongelmiin. Niitä ei vaan ole. Edes taloudelliset ongelmat eivät näy esseissä, koska kukaan ei joudu itse maksamaan tekoälystä. Sen maksaa yritys, eikä sekään joudu maksamaan tekoälystä sen todellista hintaa, koska ne on ulkoistettu.
Esseet koskettavat vain sitä, kuinka MINÄ hyödyn tästä JUURI NYT. Mikään muu näkökulma ei saa esseissä tai ajattelussa tilaa.
Moderni versio "minä olen vain töissä täällä" -ajattelusta.
Syitä on varmasti muitakin, mutta väitän, että tällainen ajattelu on yksi isoista syistä sille miksi (teknologia)maailma on niin päin persettä.
@saaste Veikkaan että osaltaan kyse voi olla itsesensuurista. Harvempi haluaa esiintyä änkyränä ja lähteä nillittämään jostain kaukaisesta eettisyydestä, kun toinen vaihtoehto on hehkua positiivisia viboja siitä kuinka tulevaisuus on täällä ja keisarilla on niin hienot uudet vaatteet. Toinen näistä lienee edullisempi lähestymistapa palkankorotusten ja ylennysten tavoittelussa.
-
@turmalina @saaste Heh. Samat fiilikset. Edelleen hakusessa kyl toi et mitä muutakaan tekis. Ois varmaan hyvä ehkä osata jotain muuta?
. -
@nihkeys @turmalina @saaste Kun joskus tein juttuja lipaston FabLabissa, niin juttelin aina siellä työntekijöiden kanssa niitä näitä. En muista mistä yksi keskustelu lähti ja sanoin että olisi hyvä, että tulisi vihdoin ja viimein sivistyksen kehitystä eikä vain teknologian. Noh. Tämä tyyppi: kyllä teknologinen riittää.
Insta sisäinen raivo.
En muista mistä ensin luin että etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset pysyvät harvoin näkemään järjestelmällisiä ongelmia mutta en oikein enää pääse eroon tuosta ajatuksesta. Nuorempana olin itsekin niin sokea näille ettei rajaa.
-
@turmalina @saaste Heh. Samat fiilikset. Edelleen hakusessa kyl toi et mitä muutakaan tekis. Ois varmaan hyvä ehkä osata jotain muuta?
.Täällä on jo semiaktiivisesti uudet urat mietinnässä. Tää on vaan joka päivä enemmän paskaa tää homma, kun tosiaan, ketään ei kiinnosta muuta kuin se oma napa.
-
@saaste väitän, että tämä on laajemminkin ajan henki. Monista asioista on vaikea keskustella yleisellä tasolla, kun ihmiset menevät välittömästi Entäs minä?-vaihteelle. Etiikasta on aika mahdotontakin keskustella, jos yksilön kokemus jyrää kaiken.
Tuossa oli muuten mielenkiintoinen haastattelu aamulla radiossa, amnestynkö ihminen se siinä selitti, miten kylmän sodan jälkeinen aika oli ainakin näennäisesti huippukohta ihmisoikeuksille. Ja nyt monet maat täysin tietoisesti, avoimesti ja häpeilemättä polkee näitä oikeuksia alas.
-
En muista mistä ensin luin että etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset pysyvät harvoin näkemään järjestelmällisiä ongelmia mutta en oikein enää pääse eroon tuosta ajatuksesta. Nuorempana olin itsekin niin sokea näille ettei rajaa.
@nihkeys @Niina @saaste
IT-alahan on kokonaisuudessaan hyvin homogeenisen, etuoikeutetussa asemassa olevan ihmisryhmän rakentama. Samat tyypit aikoinaan määrittelivät internetin säännöt (tai siis sen, ettei sääntöjä ole) oman kalifornialaisperäisen vapauskäsityksensä mukaan ja nykytila on seurausta siitä.Tilannehan on ollut muuttumassa parempaan päin ja se on viime aikoina herättänyt melko äärimmäisiä vastareaktioita
Palantir posts mini-manifesto denouncing inclusivity and ‘regressive’ cultures | TechCrunch
Palantir's ideological bent has come under more scrutiny as it's worked with ICE and positioned itself as a defender of "the West."
TechCrunch (techcrunch.com)
-
Kerroin taannoin siitä, kuinka meidän firmaan tuli vaatimus siitä, että ihmisten piti kirjoittaa essee siitä kuinka käyttää ja hyödyntää tekoälyä. Esseet pitää julkaista niin, että kaikki voivat ne lukea.
Muiden esseet alleviivaavat hyvin yksityiskohtaa, johon törmään toistuvasti: teknologiaintoilijat eivät ajattele mitään muuta kuin välitöntä henkilökohtaista hyötyä.
Ainut haitta, joka ihmisiä kiinnostaa, on itseensä kohdistuva haitta. Se haitta, joka vaikeuttaa välitöntä työn tekemistä. Yksikään esseistä (paitsi minun) ei ota minkäänlaista kantaa tekoälyn eettisiin tai ympäristöongelmiin. Niitä ei vaan ole. Edes taloudelliset ongelmat eivät näy esseissä, koska kukaan ei joudu itse maksamaan tekoälystä. Sen maksaa yritys, eikä sekään joudu maksamaan tekoälystä sen todellista hintaa, koska ne on ulkoistettu.
Esseet koskettavat vain sitä, kuinka MINÄ hyödyn tästä JUURI NYT. Mikään muu näkökulma ei saa esseissä tai ajattelussa tilaa.
Moderni versio "minä olen vain töissä täällä" -ajattelusta.
Syitä on varmasti muitakin, mutta väitän, että tällainen ajattelu on yksi isoista syistä sille miksi (teknologia)maailma on niin päin persettä.
@saaste Akateemisessa maailmassa tekoäly on myös alkanut jakaa jengiä kahtia. Juttelin just viime viikolla vähän itseäni nuoremman sosiologin kanssa siitä, miten apurahojen myöntöprosentit on dropanneet, koska ihmiset, joilla ei aiemmin olisi riittänyt joko aika tai kyvyt kirjoittaa hakemuksia, tekevät niitä nyt tekoälyllä. Hän sanoi, oudon hämmästyneenä kauhistelevasta sävystäni, että ”totta kai” hänkin käyttää tekoälyä ”tutkimusassistenttina”, koska ei mitenkään jaksaisi tai ehtisi itse lukea kaikkia lähteitä, mitä julkaisuihinsa tarvitsee.
Itse taas en ole koskaan käyttänyt tekoälyä työssäni lainkaan. Tälle on kaksi syytä: juurikin eettinen kestämättömyys (ympäristöhaitat ja se työvoiman riisto, mille tekoälyn kouluttaminen perustuu) ja se, että varsinkin humanistisessa tutkimuksessa on omasta mielestäni kyse todella paljon kokonaisvaltaisemmasta inhimillisen ymmärryksen syventämisestä kuin mihin tekoäly kykenee. Sosiologi kohautteli harteitaan näille argumenteille ja sai minut tuntemaan itseni naiiviksi hölmöksi, jonka CV ei varmana tule kasvamaan tällaisilla ”luomumenetelmillä” sellaista tahtia, että enää ikinä työllistyisin.
No, ehkä en toisaalta haluakaan työllistyä sellaisessa imäginäärisessä kilvoittelujärjestelmässä, jossa voi menestyä ainoastaan eettisesti kestämättömillä menetelmillä. Olen itse akateemikko, koska uskon aitoon uteliaisuuteen sekä yksilöjen ja yhteisöjen tiedollisten resurssien syventämiseen ja laajentamiseen. Oon aina ajatellut, että on parempi elää maailmassa, jota ymmärtää mahdollisimman hyvin. Tutkimus on siis ollut mulle itsessään merkityksellistä, jotain itsessään arvokasta sekä oman elämän että yhteiskunnan näkökulmasta, mutta valitettavasti järjestelmä on rakennettu niin, että ”hyvän tutkijan” odotetaan lähestyvän sitä pelkkänä pelinä, jota strategisesti pelaamalla voi ”edetä urallaan”. Ajatus, että haluaisi tehdä tutkimuksellaan maailmasta paremman paikan, on nykyään pikemminkin ”epäilyttävän ideologinen” monien rahoittajien ja proffien silmissä. Voin vain kuvitella, miten paljon räikeämpää tällainen kyynistyminen ja instrumentaalisuus-ajattelu on teknologia-alalla!
-
@saaste Akateemisessa maailmassa tekoäly on myös alkanut jakaa jengiä kahtia. Juttelin just viime viikolla vähän itseäni nuoremman sosiologin kanssa siitä, miten apurahojen myöntöprosentit on dropanneet, koska ihmiset, joilla ei aiemmin olisi riittänyt joko aika tai kyvyt kirjoittaa hakemuksia, tekevät niitä nyt tekoälyllä. Hän sanoi, oudon hämmästyneenä kauhistelevasta sävystäni, että ”totta kai” hänkin käyttää tekoälyä ”tutkimusassistenttina”, koska ei mitenkään jaksaisi tai ehtisi itse lukea kaikkia lähteitä, mitä julkaisuihinsa tarvitsee.
Itse taas en ole koskaan käyttänyt tekoälyä työssäni lainkaan. Tälle on kaksi syytä: juurikin eettinen kestämättömyys (ympäristöhaitat ja se työvoiman riisto, mille tekoälyn kouluttaminen perustuu) ja se, että varsinkin humanistisessa tutkimuksessa on omasta mielestäni kyse todella paljon kokonaisvaltaisemmasta inhimillisen ymmärryksen syventämisestä kuin mihin tekoäly kykenee. Sosiologi kohautteli harteitaan näille argumenteille ja sai minut tuntemaan itseni naiiviksi hölmöksi, jonka CV ei varmana tule kasvamaan tällaisilla ”luomumenetelmillä” sellaista tahtia, että enää ikinä työllistyisin.
No, ehkä en toisaalta haluakaan työllistyä sellaisessa imäginäärisessä kilvoittelujärjestelmässä, jossa voi menestyä ainoastaan eettisesti kestämättömillä menetelmillä. Olen itse akateemikko, koska uskon aitoon uteliaisuuteen sekä yksilöjen ja yhteisöjen tiedollisten resurssien syventämiseen ja laajentamiseen. Oon aina ajatellut, että on parempi elää maailmassa, jota ymmärtää mahdollisimman hyvin. Tutkimus on siis ollut mulle itsessään merkityksellistä, jotain itsessään arvokasta sekä oman elämän että yhteiskunnan näkökulmasta, mutta valitettavasti järjestelmä on rakennettu niin, että ”hyvän tutkijan” odotetaan lähestyvän sitä pelkkänä pelinä, jota strategisesti pelaamalla voi ”edetä urallaan”. Ajatus, että haluaisi tehdä tutkimuksellaan maailmasta paremman paikan, on nykyään pikemminkin ”epäilyttävän ideologinen” monien rahoittajien ja proffien silmissä. Voin vain kuvitella, miten paljon räikeämpää tällainen kyynistyminen ja instrumentaalisuus-ajattelu on teknologia-alalla!
@varis @saaste erittäin hyvin sanottu ja olen samaa mieltä!
tosta epäilyttävästä ideologisuudesta tuli tangenttina mieleen kun olin vasta tutkimusetiikan kurssilla niin siellä monien (myös opettajan) mielestä oli tutkimuseettisesti jotenkin epäilyttävää, että tutkin samaa vähemmistöryhmää johon kuulun itsekin. siis oikeesti, millainen maailmankatsomus johtaa tuollaiseen ajatteluun?

